Elämä on parasta itse tehtynä - blogi-ilta Marttojen tapaan

Blogiyhteistyö Lounais-Suomen Marttojen ja Sorrin puutarhan kanssa

Tervehdys!

Edellisestä postauksesta onkin vierähtänyt tovi. Mitäpä siis kuuluu?

Olen palannut tässä välissä työelämään ja kiirettä pitää! Elämä kuitenkin rullaa ihan mukavasti.

Voin sanoa nauttivani töistä ja työnteosta. Olen myös oppinut tekemään tunnit tehokkaasti koululla ja yritän välttää töiden tuomista kotiin. Ihan aina se ei onnistu (puhumattakaan jossain vaiheessa koittavasta koesumasta), mutta ainakin toistaiseksi en ole haikaillut kotiin huolimatta siitä, että Kaisla on oppinut tässä välissä ryömimään, istumaan, konttaamaan ja taputtamaan käsiään. Minusta on mahtavaa, että mieheni, joka nyt pitää kesälomiaan ja sen jälkeen isäkuukautensa voi todistaa näitä tapahtumuia. Taidamme tällä hetkellä viettää kumpikin omaa kuherruskuukauttamme uusien rooliemme kanssa. Toki tilanne voisi olla eri, jos tilanne olisi pysyvä - palaan nimittäin lokakuun alussa vielä kertaalleen hoitovapaalle. Tulevaisuus näyttää sitten, mitä se tuo tullessaan... :)

Mutta sitten päivän epistolaan - mikä sai minut palaamaan pitkästä aikaa blogin pariin?

Syy oli erittäin riemastuttava - sain nimittäin kutsun tulla muiden turkulaisten bloggaajien kera tutustumaan Lounais-Suomen Martat ry:n toimintaan. Illan aktiviteettina olisi salaattikurssi eli aivan mahtavaa vastapainoa työpäivän aivojumpalle! Olen itse keskinkertainen kokki, mutta siltikin erityisesti intohimoinen salaattireseptien keräilijä. Vaikka työpäivän jälkeen väsyttikin vietävästi, ajattelin, ettei ilta olisi hukkaan heitetty, jos saisin kokoelmiini yhdenkin käyttökelposen salaattiohjeen ;)

Entäpä Marttajärjestö? Kukapa heitä ei tuntisi! Kyseisen 118-vuotiaan kotitalousjärjestön tavoitteena on edistää kotien ja perheiden hyvinvointia ja kotitalouden arvostusta. Suomessa on 15 marttapiiriä, joihin kuuluu yli 1200 paikallisyhdistystä.

Varmasti lähes jokaisella meistä on jotain kokemuksia martoista. Omat varhaisimmat muistoni liittyvät lapsuuteen, jolloin leivoimme marttatoiminnassa aktiivisesti mukana olleen isotätimme (jota kutsuimme Torttu-tädiksi) kanssa joulunalusaikoina (heh, edellä mainittuja) leivonnaisia. Samainen istotäti tilasi vuosittain äidilleni joululahjaksi Martta-lehteä, jota itsekin silloin tällöin selailin. Sittemmin marttailu on tullut tutuksi martoissa aktiivisesti toimivan anoppini kautta, joka on suositellut minulle useampaankin otteeseen marttojen erinomaisia kokkikursseja (pelkää kaiketi poikansa puolesta, ettei vaan nälkiintyisi hoivassani :D), ja sellaisilla olen jo ennen tätä blogi-iltaa käynyt sekä kovasti myös tykännyt.

Täytyypä vielä loppuanekdoottina mainita eräs erikoisempi intressiyhteys - Marttaliiton toiminnanjohtajana toimii Marianne Heikkilä, jolla on värikäs ja minua kiinnostava sukutausta. Eräs kotimaisista lempivintagemerkeistäni on Kaisu Heikkilä. Kyseinen rouva oli puolestaan Marianne Heikkilän isoäiti ja Kaisu Heikkilä Oy-muotitalon perustaja :)

Mutta sitten illanviettoomme: Ennen varsinaisia tositoimia eli kokkailuita saimme kuulla marttojen uusimpia kuulumisia kera virkistävien alkumoktailien. Pitkän ja kunniakkaan historiansa ja perinteikkäiden toimintaperiaatteiden ohella Marttajärjestö on mielestäni onnistunut hienosti päivittämään itsensä 2010-luvulle. 

Martat näkyvät ensinnäkin hienosti verkossa ja sosiaalisessa mediassa. Vaikuttaminen ja matalan kynnyksen osallistuminen ovat siellä, missä ihmisetkin nykyään. Lisäksi martat ovat lisänneet yritysyhteistyötä. Esimerkiksi kuluvana vuonna martat ja S-ryhmä tekevät monipuolista yhteistyötä. Tästä esimerkkejä ovat muun muassa Marttojen lapsille suuntaama Ässäkokki-kurssitoiminta, jota S-ryhmä tukee sekä tahojen yhteinen Ruoka-Kalevala-ruokakokemusten ja -tunnelmien keruuprojekti.  

Tällaisen seitsemän plus-tasoisen kotikokin mielestä parasta on kuitenkin se, etteivät marttojen reseptit ja ohjeistukset ole turhan tärkeileviä tai ylivoimaisia. Tärkeintä on saada hommat hoidettua ja pöytään tasapainoisesti sekä maistuvaa että ravintoarvoltaan hyvää kotiruokaa. Kehnommankaan kokin itsetuntoa ei paineta alas liiallisella nipottamisella tai hifistelyllä!

Puhdas, suomalainen lähiruoka on marttojen sydäntä lähellä. Myös meidän kurssillamme oli paikallinen sponsori, nimittäin Sorrin puutarha. Sorrin tuotteet ovat salaattien aatelia. Toisin kuin monet muut salaatit, Sorrin salaatit viljellään aidossa mullassa. Käyttövalmiit, valmiiksi pestyt salaattisekoitukset ovat erinomainen vaihtoehto erilaisten tuoresalaattien pohjiksi.

Sorrin salaatit ovat sesonkiruokaa ja valikoima vaihtelee. Tällä hetkellä parhaimmillaan on esimerkiksi Salanova-salaatteihin kuuluva upeanvärinen Renoir Black eli Mörkösalaatti, joka on syöntivalmis kannan poistamalla.

 

 

Sitten vain kokeilemaan! Tiedätte, että olen suuri linssien ystävä ja onnekseni sain testattavakseni oivan linssi-kasvissalaatin.

Tässä ohje teillekin:

Linssi-kasvissalaatti

1 tlk (n. 4 dl) kypsiä linssejä (1, 6 dl kuivattuina)
2 omenaa tai päärynää
1 rkl voita
1 rkl hunajaa
1 ruukku salaattia
100 g sinihomejuustoa
1 dl pähkinöitä

kastike
3 rlk rypsi- tai pähkinäöljyä
2 rkl omenaviinietikkaa
ripaus suolaa
ripaus mustapippuria

1. Jos käytät valmiiksi kypsennettyjä linssejä, valuta ja huuhtele ne. Jos käytät kuivattuja, katso keitto-ohje pakkausesta.
2. Sekoita kastikkeen ainekset ja ravista pienessä lasitölkissä. Valele kastike kypsille linsseille, sekoita ja jätä vetäytymään.
3. Leikkaa huuhdotut omenat tai päärynät lohkoiksi. Poista siemenkodat. Sulata voi paistinpannuun ja paista hedelmälohkot niin, että ne saavat hieman väriä. Valuta päälle tilkka hunajaa ja ravista pannua.
4. Huuhdo ja kuivaa salaatinlehdet. Levitä ne laakealle tarjoiluastialle tai lautasille. Lisää linssit ja asettele paistetutu hedelmälohkot päälle. Murenna pinnalle juusto ja ripota pähkinämurska.



Se on siinä!

Mahtava kokkailuiltamme päättyi tietysti mihinkäs muuhun kuin yhteiseen maisteluhetkeen. Mitä useampi kokki, sitä useampi salaatti ;) Kotiin lähti vielä doggybag miehelle sekä mieletön kasa Sorrin salaatteja.

 

Suosittelen kyllä lämpimästi marttojen kursseja kaikille! Esimerkiksi nyt syksyllä Lounais-Suomen piirissä järjestetään pinnalla olevia rakka-ruokakursseja, ruisleivän valmistusta sekä joulun alla myös ruokalahjojen valmistusta.

Lopuksi vielä suurkiitos sekä Sorrin puutarhalle että Lounais-Suomen Martoille mahdollisuudesta osallistua piristävälle ja inspiroivalle kurssille! Taidankin jatkaa tätä iltaa jääkaapille suunnaten... Siellä nimittäin odottelee vielä muutama Sorrin MIXIpussi tuhottavaksi ;)

Mukavaa elokuun loppua myös blogilukijoilleni. Lupailen palata vielä lähiaikoina toisenkin postauksen merkeissä :)

Jotakin pojalle, jotakin minulle, jotakin äideille ja jotakin teille :)

 Tervehdys!

Täällä ollaan taas, kotona!

Vaikka matkoilla on kivaa, varsinkin mummilassa, reissussa aina rähjääntyy.  Nyt ollaan muutama päivä ihan vain aloillaan ja rauhoitutaan. Sitten aletaan odottaa isiä kotiin ekalta komennukselta.

Nyt on tiedossa tällainen sekamelskapostaus ennen matkaa tapahtuneista jutuista. Pari päivää ennen lähtöämme piipahdin naapurin naisten kanssa jo perinteeksi muodostuneella Murena-visiitillä Salossa. Minusta on nykyään hauska osallistaa tuttavia ja ystäviä näihin blogitouhuihin mahdollisuuksien mukaan. Jaettu ilo on aina moninkertainen ilo :)

Olen kertonut teille faktoja Herkku ja Lahja Murenasta jo muutamaan otteeseen. Siksi ei tällä kertaa pitkiä jorinoita itse liikkeestä muuten kuin, että kyseessä on aivan ihana kivijalkaliike - juuri sellainen, joiden haluaisi olevan olemassa ja pitkään!
 


Murenan Miina on saanut minut koukutettua toistaiseksi kahteen juttuun: heidän leluosastoonsa, josta on tullut hankittua joka visiitillä jotakin Alvarin huoneeseen. Tällä kertaa mukaan lähti suloinen Sass & Bellen kettutyyny!

 

Toiseksi olen mennytä naista sitruunaoliiviöljyn suhteen.Se on lähes varmasti maailman paras ruokakeksintö!

Tuota uskomatonta makuyhdistelmää voi lorauttaa salaatinkastikkeeksi, sipaista uunikasvisten kyytipojaksi tai grillattavien lisäksi. Mulla on nyt neljäs pullo menossa vuoden sisään, joten ei tarvinne enempää mainostaa ;)

 

Itse tilaisuudessa saimme maistella perniöläisen Kahvila Opaliinan herkkuja että Mathildedalin kyläleipurin uunituoretta juurileipää, jota saimme lämpimäisiksi myös kotiin. Kuulimme samalla tarinaa myös Malmgårdin kartanon tuotteista. Murena onkin loistoliike juuri siksi, että sieltä saa monenmoisia loistavia lähiruokaherkkuja sekä mutiakin suomalaisten pientuottajien tuotteita. 

Aloimme muuten miettiä naapurin naisten kanssa, että kesäretki Perniön ja Teijon seudulle ei olisi yhtään hullumpi idea ensi kesänä :) Sen verran nähtävää ja koettavaa lähiseudulla vaikuttaisi olevan.

Iltamissa ollessani tajusin, että äitienpäivälahja omalle äidille on hankimatta. Jaamme äidin kanssa rakkauden kaikkeen esteettiseen, mutta tällä kertaa en löytänyt mitään sopivaa sisustusjuttua (kuten esimerkiksi jouluksi löysin).

 

Päätin sitten olla käytännöllinen ja ostin silitysvettä. Kuulema ihme tuote, joka suoristaa kaiken sellaisenaan suihkutettunakin. No, en voi ihan vielä allekirjoittaa väitettä, sillä olen kokeillut tuottetta vain kerran eli tänään. Alla oleva uutuusvintageni vaati silitystä ja siitä sitten testailemaan ;) Hyvin toimi ainakin silityksen yhteydessä, mutta todella tuoksuherkälle silitysveden ostamista kannattaa miettiä. Itse tykkäsin kyllä hajusta, mutta osa haluaa vaatteensa tuoksuttomina.

Vintagemekkoni on muuten herätysostos Kårenin kirppikseltä. Tapahtuma ei ollut minulle mikään jymymenestys, vaikkakin sain ihan mukavasti tavaraa katoamaan. Osan voitostani upotin sitten tähän 70-luvun puuvillaiseen Kaisu Heikkilään. Kuinkahan monta kyseisen vuosikymmenen maksimekkoa ihminen voi hyvällä omalla tunnolla omistaa ;) Tähän mahtuu toistaiseksi vielä raskausmassukin!

No, takaisin alkuperäiseen teemaan. Lupasin otsikossa jotakin teillekin :)

Murena on avannut hiljattain verkkokaupan. Koodilla TILDA10 saat 10% alennuksen kertaostoksestasi. Koodi on voimassa 31.5.2016 saakka. Toivottavasti sinulle on iloa tästä mahdollisuudesta :)

Mukavaa viikonjatkoa kaikille!

Treffeillä Denniksessä

Vuonna 1995 nälkäinen keskisuomalainen perhe tupsahti keskelle Turun kauppatoria pitkän automatkan jälkeen. Nyt sitä ruokaa ja äkkiä! Vaan mistä?

Kysyvä ei tieltä eksy, ja niin meidät neuvottiin korttelin päässä sijainneeseen kodikkaaseen, maukasta italialaista ruokaa tarjoavaan turkulaisten ylpeyteen, pizzeria Dennikseen, joka oli ruokkinut kaupunkilaisia jo vuodesta 1975. Kyseessä on varmasti eräs maamme vanhimmista pitserioista!

Sittemmin opiskelu- ja kotikaupunkivuosina Denniksessä tuli vierailtua tasaiseen tahtiin. Hyvät pitsat ja palvelu ovat taanneet mukavia ravintolaelämyksiä.

Lapsen syntymän jälkeen turkulaiset ravintolaelämykset (ja ylipäätään kahden keskinen aika miehen kanssa) ovat olleet sanoisinko kortilla, ja joka kerta kaupungissa käydessäni törmään alan muutoksiin: uusia ravintoloita on syntynyt kuin sieniä sateella ja vanhoja suosikkeja on kadonnut.

Yksi sentään on pysynyt - Dennis ;)

Nyt kuuluu kuitenkin uutta siltäkin rintamalta. Dennis on nyt vuoden alussa muuttanut uusiin tiloihin, jotka sijaitsevat vanhan ravintolan viereisessä liiketilassa. Osoite on pysynyt siis samana eli se on edelleen Linnakatu 17.

Uudet tilat on stailattu varsin erilaisiksi verrattuna vanhaan sokkeloiseen ja tummasävyiseen tilaan: perinteisen punaruutupöytäliinatyylin tilalle on tuotu modernimpaa bistrohenkeä tehdastyylisine valaisimineen ja betonilattioineen. Vanhasta sisustuksesta on säilytetty tosin italiaishenkiset julisteet ja koristekukot!

Mistä sitten tiedän tämän? Pääsin Åblogien kautta tutustumaan Dennikseen uuteen ilmeeseen ja tarjoiluun. Sainpa vielä ottaa näinä päivinä synttäreitään viettävän miehenikin aveciksi, jee!

 

Vaikka Denniksen menussa pitsat ovat se ykkönen, veivät buffetpöydän tarjoomiset tällä kertaa voiton. Kylmät alkupalat, puolikkaan muumin kokoiset mozzarellatahkot (joista kokki veisti palasia) ja varsinkin tryffelipasta vei kielen mennessään...

Ja tarjolla oli toki myös pitsamaistiaisia...

Mitäpä vielä? No, tietenkin tiramisua! Maha muistutti aterioinnin jälkeen pallokalaa, joten päivän asu kuvat jäivät nyt kyllä nappaamatta ;)

Ihana ilta! Olipa kertakaikkisesti mahtavaa tällaiselle hoitovapaalaiselle sutia hieman puuteria nassuun, laittaa korkkarit jalkaan ja nauttia kaupungin tunnelmasta. Kiitos kovasti vain lastenvahdeille :)

Lämmin kiitos myös Denniksen väelle sekä pöytäseurueellemme kivasta ja rennosta illasta!

Suosittelen ilolla niin turkulaisia kuin kaupungissa vierailevia tsekkaamaan kyseisen ravintolan. Omaa blogiani lainatakseni Dennis on selvästi sekoitus jotain uutta ja jotain vanhaa hyväksi todettua Aurajoen rannalla :)

Onko sinulla muistoja liittyen Dennikseen? :)

Tildan lemppareita: Nuttolenetahna

Tervehdys!

Lastenlaulussa sanotaan, että "maailmassa monta on ihmeellistä asiaa. Se hämmästyttää kummastuttaa pientä kulkijaa.."

No näin on Tildukankin kohdalla! Olen nimittäin pähkinälle allerginen ja harmitellut asianlaitaa vuosikaudet. Viime aikoina olen kuitenkin havainnut, että pystyn syömään pienissä määrin cashew- ja pistaasipähkinöitä esimerkiksi salaateissa. Edelleen kuitenkin erityisesti Saksan-, hassel- ja maapähkinät aiheuttavat minulle oireita.

Ilmeisesti säännön vahvistaa poikkeus tai pari. Olen ollut aivan äimänkäkenä siksi, että Nutanan maapähkinävalmiste, Nuttolene, ei aiheuta minulle minkään sortin oireita. Voipi olla, että kyseessä on sitten niin prosessoitu tuote, ettei pähkinän tehot enää tunnu... Toisaalta sama juttu on soijan kanssa. Raaka soijamaito ja siitä tehdyt johdannaisvalmisteet (esim. tofujäätelö) aiheuttavat pahoja allergiaoireita, mutta kypsennetty soija ei!

En tiedä, kuinka yleisesti tunnettu tuo Nuttolene maapähkinävalmiste ihmisille on, mutta meillä sitä on syöty lapsuudesta saakka. Nuttolene on kiinteää ja muistuttaa koostumukseltaan kiinteää (maksa)makkaraa. Sitä voi käyttää esimerkiksi siivuina leivän päällä tai paistaa kuutioina tai pihveinä pannussa. Ainesosat ovat maapähkinä, vesi ja merisuola.

Itselleni Nuttolene maistuu erityisesti juuston korvikkeena leivän päällä. Ruokasyntini on nimenomaan juuston liiallinen syöminen, joten on virkistävää tehdä iso satsi lapsuudesta tuttua tahnaa. Siihen tarvitaan:

1 purkki Nuttolenea
2 keskikokoista suolakurkkua
1 pienehkö sipuli
1-2 kynttä valkosipulia

Edellä mainitut jauhetaan sauvasekoittimella muruksi.

Tämän jälkeen joukkoon lorautetaan ruokakermaa n. 1 dl. Kerma kannattaa lisätä pikkuhiljaa.

Varoitan, että tahnaa syntyy edellä mainitulla reseptillä ihan hirveä määrä. Oikeastaan vielä pelottavampaa on, että saan tuhottua sen läjän muutamassa päivässä. Jokainen voi miettiä, onko tuotteen ravintoarvot kohdillaan, mutta sen voin sanoa, että HYVÄÄ ON!

Mukavaa päivänjatkoa! :)

Herkku ja Lahja Murena

Perjantaista teille lukijoilleni!

Tänään ajattelin vinkata teille itselleni täysin puskan takaa tulleesta mielenkiintoisesta pienestä varsinaissuomalaisesta yrityksestä.

Sain kutsun parisen viikkoa sitten salolaisen Herkku ja Lahja Murenan blogi-iltamiin. Nimi ei sanonut minulle mitään, ja kutsun perusteella kysessä vaikutti olevan varsin erikoinen yhdistelmä vähän kaikkea itseäni kiinnostavaa, joten olihan paikka tsekattava!

Murena on tosiaan Salon torin laidalla sijaitseva hyvän mielen liike, jonka valikoimista löytyy niin laaja herkkuvalikoima kuin erilaiset sisustus- ja lastentavarat. Yrityksen pääpaino on varmasti eräässä Varsinais-Suomen monipuolisimmassa herkkuvalikoimassa - myynnissä on sekä terveellistä lähi- ja luomuruokaa sekä italialaisia herkkuja.  Nopealla vilkaisulla huomasin myynnissä olevan ainakin Meritalon hilloja, paikallisten leipomoiden kausituotteita, Hemgårdenin makeisia, Inkereen kartanon lihatuotteita sekä Kolatun ja Kosken juustoja.

Kauppias Miina kertoi itse asiassa tuotevalikoiman nousseen jo 3000:n. Monia Murenan myyntiartikkeleita onkin myynnissä vain muutamassa muussa paikassa koko Suomessa!

Eräs Murenan kiinnostavista liikeideoista on nk. perjantaikassi. Viikonlopun koittaessa saattaapi otsasuoni tykyttää inhottavasti, kun raskaan työpäivän päätteeksi pitäisi jakssaa vielä raahautua kauppaan... Mutta eipä hätää - Murenan perjantaikassi sisältää maukkaat raaka-aineet sekä reseptin ja valmistusohjeet perjantai-illan ruokaan. Tulevan viikonlopun kassin ruoka-annos ilmestyy liikkeen ja facebookiin torstaiaamuisin ja on noudettavissa torstaista 12.00 eteenpäin Murenasta valmiiksi pakattuna. Miten oiva lahjaidea esimerkiksi tulevan suven kesämökkivierailijoille! Murenan monipuolisesta ruokavalikoimasta löytyy lahjaviemisiä toki muutenkin.

Sisustustuotteitakin oli tarjolla moneen lähtöön ja joukossa myös - mikä itseäni ilahdutti - myös paikallisten pienyrittäjien tuotteita.

Eniten sisustusrintamalla minua kiinnostivat  tietysti lastentavarat. Olin suorastaan aivan täpinöissäni, kun huomasin myynnissä olevan Ingelan julisteita: olin varautunut siihen, että joskus hamassa tulevaisuudessa ehkä ehtisin Jyväskylään Harjun Paperiin sellaista hakemaan, mutta nyt julistesöpöläinen lähtikin Alvarin huonetta sulostuttamaan Murenasta. Arvatkaapa, mikä noista kolmesta se on! ;)

Murena myy myös ikiklassikko Myyrän tuotteita, Jabadaduun värikkäitä kertakäyttöastioita sekä blafreen retroja peltirasioita, salkkuja ja kerhoreppuja.

Saimme tilaisuuden myös maistella monia Murenassa myynnissä olevia herkkuja. Itse asiassa, useammassakin bloggaajatapahtumassa käyneenä voin todeta, että tarjoamiset olivat kyllä omaa luokkaansa!

Murena tekee yhteistyötä monien muiden salolaisten yritysten kanssa, esimerkiksi tilauskakkujen osalta Salon Seurahuoneen kanssa. Jotenkin Murenan touhusta ja paikallisten yrittäjien välisestä yhteistyöstä välittyi todella hyvä, positiivinen pöhinä. Sitä Salossa viime aikojen taloudellisten käänteiden vuoksi varmasti tarvitaankin.

Turku-Helsinki-motarilta ei ole pitkä kieppi Salon sydämeen. Käykääpä tsekkaamassa Murena. Liikkeestä luvattiin, että mainitsemalla kassalla blogini nimen, koko valikoimasta saa kevään ajan alennusta - 10 %. :)

Tilda suosittelee Murenaa lämpimästi ja visiteeraa varmasti myymälässä itsekin uudemmankin kerran! Hyödyntäkäämme hyvää, palvelualtista suomalaista osaamista.

Rentouttavaa viikonloppua kaikille :)