maanantai 23. joulukuuta 2013
Joulurauhaa kera talvisen vintagemekon
Rakkaat blogini seuraajat, toivotan teille kaikille lepoa ja rauhaisaa joulumieltä! En ole tähän mennessä stressannut joulusta yhtään. Sacher-kakkuoperaatiokin on sujunut hyvin; yhteistyönä siippani kanssa :)
Tässä joululahjani teille - esittelen nyt aatonaaton kunniaksi uusimman vintagemekkoni. Se löytyi kokoa liian suurena Art +Design-liikkeestä ja Eija pienensi sen minulle sopivaksi. Sama mekko oli ylläni koulunjoulujuhlassa sekä eilen kauneimmissa joululauluissa Turun tuomiokirkossa. Yhteensä mekko kustansi pienennyksineen 60 euroa.
Puvun kaksikerroksinen sini-vaaleanpunainen kangas on varmaan kaunein omistamani vintagekangas, toki hääpukukankaani ohella. Mekko edustaa 50-luvun lopun tyyliä vinoon leikattuine kaula-aukkoineen.
Hattu ja juhlalaukku ovat myös second hand-löytöjä.
Vietän joulupyhäni täällä Turun suunnalla, mutta sitten suuntaamme Suomen-turneelle lähisukuni suuntaan. Saatan laatia inspiraation yllättäessä Tapaninpäivä postauksen, mutta muuten palataan asiaan tammikuun puolella. Silloin on luvassa uusia kujeita - sekä kaupasta ostettujen vaatteiden ostolakkovuosi starttaa. Tällä hetkellä tuntuu, että olen oikealla tiellä. Kiitos kaikille kyselyyn osallistuneille. Teitä seuraajia taitaa olla jopa enemmän kuin vuosi sitten. :)
Ja lopuksi toivotan vielä: rauhaa maahan ja hyvää tahto ihmisten kesken! Annetaan hyvän kiertää :)
Tunnisteet:
50-luku,
joulu,
juhla-asut,
mekot,
vintage
lauantai 21. joulukuuta 2013
Voi pukki parka...
Jaahas, että tällaisia uutisia jälleen Gävlestä...
Kyseisen kaupungin pukki nimittäin jälleen poltettu ja eilen päkä tilitti (häh, miten poltettu pukki voi twiitata...) tunnelmiaan Twitterissä näin:
Olen pahoillani, ystävät, mutta joudun jättämään teidät nyt. Kiitos tästä ajasta. Pitäkää itsestänne huolta! Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta!
No, mulla olisi Säpolle varteenotettava vinkki epäillystä:
Ensinnäkin viime vuonna Herra Råtta uhkaili joulupossuamme tähän malliin...
... Ja tänäkin vuonna näin Råtan pakkailevan liekinheittimiä ja muita tykötarpeita Fjällräven-reppuunsa ja hiippailevan tiehensä hymysuin. Siksi on erittäin loogista, että tuo alempaa faunaa vihaava järsijä on taas tehnyt tuhojaan.
Hyi sinua Herra Råtta!
Ps. Sivupalkin kyselyn viimeinen vuorokausi käynnistyi. Kiitos teille kaikille joulukiireistä huolimatta osallistuneille :)
Kuvat ja info Ylen sivuilta
Kyseisen kaupungin pukki nimittäin jälleen poltettu ja eilen päkä tilitti (häh, miten poltettu pukki voi twiitata...) tunnelmiaan Twitterissä näin:
Olen pahoillani, ystävät, mutta joudun jättämään teidät nyt. Kiitos tästä ajasta. Pitäkää itsestänne huolta! Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta!
No, mulla olisi Säpolle varteenotettava vinkki epäillystä:
Ensinnäkin viime vuonna Herra Råtta uhkaili joulupossuamme tähän malliin...
... Ja tänäkin vuonna näin Råtan pakkailevan liekinheittimiä ja muita tykötarpeita Fjällräven-reppuunsa ja hiippailevan tiehensä hymysuin. Siksi on erittäin loogista, että tuo alempaa faunaa vihaava järsijä on taas tehnyt tuhojaan.
Hyi sinua Herra Råtta!
Ps. Sivupalkin kyselyn viimeinen vuorokausi käynnistyi. Kiitos teille kaikille joulukiireistä huolimatta osallistuneille :)
Kuvat ja info Ylen sivuilta
perjantai 20. joulukuuta 2013
Viime hetken joululahjavinkki turkulaisille - pupulämpömittari Rusetista
Perjantaista!
Nyt siis viime hetken joululahjavinkki!
Muistatteko vielä tämän pupumittarin, jonka saimme Tukholman tuliaisena viime elokuussa?
Bongasin jo jokin aika sitten, että sisustustavaraliike Rusetti Hansakorttelissa myy vastaavia. Ainakin tänään niitä ja muita hauskoja eläinmittareita löytyi valikoimista!
Tänään en aio tehdä muuta kuin raapia napaa ja juoda glögiä. Tehkää te samoin, jos vain suinkin kykenette ;)
Mukavaa illanjatkoa!
torstai 19. joulukuuta 2013
(Blogi)kaapista ulos ja jalat rahille!
Jesh! Vuoden oppitunnit ovat pulkassa! Jäljellä on enää joulujuhla tiernapoikineen;) Siinä välissä voi heittää jalat ylös soffalle :)
Olen viime päivinä miettynyt jälleen paljon bloggaamista. Monella tapaa. Eräässä luokassa syntyi keskustelua Idols-sukupolven elämänasenteesta; siitä että kaikki pitäisi saada nyt ja heti, monien epärealistisista haaveista saavuttaa taloudellista menestystä esimerkiksi sosiaalisen median (hah, esim. muotibloggauksen) tai pokeriammattilaisuuden avulla. Siitä, että monilta nuorilta valitettavasti puuttuu intohimo tai halu raa'alla työnteolla ja sitkeydellä saavuttaa asioita.
Totesimme yhdessä, että monien nuorten asenne on aika hälyttävä, ei tietenkään kaikkien. Koulutuksen ilmaishyödykeluonne ei kuitenkaan opeta arvostamaan sitä tai asioihin panostamista. Mennään usein sieltä, mistä aita on matalin, haaveet ovat epärealistisia. toisin on monessa muussa maassa. Keskustelumme luokassa oli todella hyvää ja syvällistä.
Kyseinen luokka on muuten ainut, jonka kanssa olen avoimesti puhunut bloggaamisestani, vaikka varmasti siitä monet muutkin tietävät. Asia nousi esille jo eräällä kuluttajanvalistusta käsitelleellä tunnilla, kun käsiteltiin mainonnon muotoja ja hyvän kuluttajuuden taitoja. Minulta kysyttiin, että mites omassa blogissasi, teetkö kaupallista yhteistyötä. Sanoin, että välillä, jos koen hyödykkeen jollakin tapaa istuvan blogini tyyliin ja periaatteisiini, mutta aika hyvin kaupalliset toimijat kiertävät tällaiset blogiportaalien ulkopuoliset. Sitä yritin painottaa, että merkkaan aina ilmaishyödykkeiden tai tapahtumien osalta yhteistyökumppanini ja näin muidenkin bloggaajien tulee toimia. Kuluttaja-asiamies on laatinut ohjeet mainonnalle erityisesti ammatikseen bloggaaville, mutta toki niitä on hyvä noudattaa kaikkien muidenkin.
Blogikeskustelu jatkui muillakin tunneilla. Huomaan viitanneeni hyvinkin luontevasti blogiini sopivissa yhteyksissä. Olen tästä oikeastaan tosi iloinen. Uskon, että tällaisen ajasssa kiinni olevan opettajan (vaikken kyllä ymmärrä instaamisesta, vloggaamisesta tai twiittaamisesta mitään...) sanomisia saatetaan (ehkä) kuunnellakin.
Kerroin oppilaille myös ensi vuoden vaatelakosta. Se tuntui herättävän ajatuksia kuulijakunnassa kuten myös minussa. Päätös on nyt lopullisesti sinetöity. Kun olen oppilailleni asian maininnut, en voi enää perääntyä. Tilanne on vähän sama kuin pitäessäni erään aamunavauksen viime vuonna. Soitin tuolloin sen Eila-mummon räpin ja haastoin nuoria soittamaan tai moikkaamaan isovanhempiaan. Lupasin tehdä samoin itse. Seuraavalla viikolla minulta tultiin kysymään, olinko soittanut. Voiko tähän enää mitään lisätä... ...ymmärtänette varmaan yskän! Merkityksellisen aikuisen (joo teinit, opekin on sellainen vaikkette sitä myöntäisikään) antamalla mallilla on merkitystä. Ja malliksi laitoin tänään Ihana Kirppikseltä kolmella egellä löytämäni käyttämättömän paidan ;)
Jottei minusta saa mitään pylväspyhimyksen kuvaa, vilautan illan yhteistyökumppaniani. Sain tällaisen Remingtonin kihartimen ilmaiseksi testattavakseni. Yritän loihtia sillä joulujuhlaan loivat ihanat tildatyyliset kiharat. Toiveet on korkealla mm. Kalastajan Vaimon testauksen pohjalta.
Mukavee iltaa ja huomenna näytän toivon mukaan lopputuloksen sekä kutrien että uusimman vintagejuhlamekkoni suhteen :)
Päivän pohdittava kysymys kuuluu? Voiko yhteiskuntaopin opettaja olla uskottava ja eettinen tyylibloggaaja ja toisin päin? Avatkaapa sanainen arkkunne!
Ps. Tilasin tuon pallin itselleni joululahjaksi Mrs. Jonesin alesta. Olen myyty hänen (voiko pallista käyttää tuota pronominia) mustavalkoisuudelleen ;)
Ps2. Nyt alkaa olla mattimyöhäistenkin viimeinen mahdollisuus osallistua sivupalkin kyselyyn ensi vuoden juttutoiveista :)
Olen viime päivinä miettynyt jälleen paljon bloggaamista. Monella tapaa. Eräässä luokassa syntyi keskustelua Idols-sukupolven elämänasenteesta; siitä että kaikki pitäisi saada nyt ja heti, monien epärealistisista haaveista saavuttaa taloudellista menestystä esimerkiksi sosiaalisen median (hah, esim. muotibloggauksen) tai pokeriammattilaisuuden avulla. Siitä, että monilta nuorilta valitettavasti puuttuu intohimo tai halu raa'alla työnteolla ja sitkeydellä saavuttaa asioita.
Totesimme yhdessä, että monien nuorten asenne on aika hälyttävä, ei tietenkään kaikkien. Koulutuksen ilmaishyödykeluonne ei kuitenkaan opeta arvostamaan sitä tai asioihin panostamista. Mennään usein sieltä, mistä aita on matalin, haaveet ovat epärealistisia. toisin on monessa muussa maassa. Keskustelumme luokassa oli todella hyvää ja syvällistä.
Kyseinen luokka on muuten ainut, jonka kanssa olen avoimesti puhunut bloggaamisestani, vaikka varmasti siitä monet muutkin tietävät. Asia nousi esille jo eräällä kuluttajanvalistusta käsitelleellä tunnilla, kun käsiteltiin mainonnon muotoja ja hyvän kuluttajuuden taitoja. Minulta kysyttiin, että mites omassa blogissasi, teetkö kaupallista yhteistyötä. Sanoin, että välillä, jos koen hyödykkeen jollakin tapaa istuvan blogini tyyliin ja periaatteisiini, mutta aika hyvin kaupalliset toimijat kiertävät tällaiset blogiportaalien ulkopuoliset. Sitä yritin painottaa, että merkkaan aina ilmaishyödykkeiden tai tapahtumien osalta yhteistyökumppanini ja näin muidenkin bloggaajien tulee toimia. Kuluttaja-asiamies on laatinut ohjeet mainonnalle erityisesti ammatikseen bloggaaville, mutta toki niitä on hyvä noudattaa kaikkien muidenkin.
Blogikeskustelu jatkui muillakin tunneilla. Huomaan viitanneeni hyvinkin luontevasti blogiini sopivissa yhteyksissä. Olen tästä oikeastaan tosi iloinen. Uskon, että tällaisen ajasssa kiinni olevan opettajan (vaikken kyllä ymmärrä instaamisesta, vloggaamisesta tai twiittaamisesta mitään...) sanomisia saatetaan (ehkä) kuunnellakin.
Kerroin oppilaille myös ensi vuoden vaatelakosta. Se tuntui herättävän ajatuksia kuulijakunnassa kuten myös minussa. Päätös on nyt lopullisesti sinetöity. Kun olen oppilailleni asian maininnut, en voi enää perääntyä. Tilanne on vähän sama kuin pitäessäni erään aamunavauksen viime vuonna. Soitin tuolloin sen Eila-mummon räpin ja haastoin nuoria soittamaan tai moikkaamaan isovanhempiaan. Lupasin tehdä samoin itse. Seuraavalla viikolla minulta tultiin kysymään, olinko soittanut. Voiko tähän enää mitään lisätä... ...ymmärtänette varmaan yskän! Merkityksellisen aikuisen (joo teinit, opekin on sellainen vaikkette sitä myöntäisikään) antamalla mallilla on merkitystä. Ja malliksi laitoin tänään Ihana Kirppikseltä kolmella egellä löytämäni käyttämättömän paidan ;)
Jottei minusta saa mitään pylväspyhimyksen kuvaa, vilautan illan yhteistyökumppaniani. Sain tällaisen Remingtonin kihartimen ilmaiseksi testattavakseni. Yritän loihtia sillä joulujuhlaan loivat ihanat tildatyyliset kiharat. Toiveet on korkealla mm. Kalastajan Vaimon testauksen pohjalta.
Mukavee iltaa ja huomenna näytän toivon mukaan lopputuloksen sekä kutrien että uusimman vintagejuhlamekkoni suhteen :)
Päivän pohdittava kysymys kuuluu? Voiko yhteiskuntaopin opettaja olla uskottava ja eettinen tyylibloggaaja ja toisin päin? Avatkaapa sanainen arkkunne!
Ps. Tilasin tuon pallin itselleni joululahjaksi Mrs. Jonesin alesta. Olen myyty hänen (voiko pallista käyttää tuota pronominia) mustavalkoisuudelleen ;)
Ps2. Nyt alkaa olla mattimyöhäistenkin viimeinen mahdollisuus osallistua sivupalkin kyselyyn ensi vuoden juttutoiveista :)
Tunnisteet:
blogiyhteistyö,
ekologisuus,
kirpparilöydöt,
koti,
kouluasiaa,
kuluttajanvali(s)tusta,
pohdintaa,
sisustus,
yhteiskuntaoppi
tiistai 17. joulukuuta 2013
Päivän kirpparivetoinen asukokonaisuus ja kansantaloudellisen ähkyn ja kriisin sekametelisopasta
Hei!
Mulla on ollut tänään jotenkin tosi positiivinen päivä. Tässä syitä iloita:
1. Avustaja eräässä luokassa. Ihan huippu tyyppi, jolla pysyy asiat näpeissä tilanteessa kuin tilanteessa. Esimerkiksi, kun on tehty ryhmätöitä, niin pahvit, liimat ja sakset ovat aina valmiina. Kun unohdan ottaa kopion, hän kiiruhtaa ottamaan ne. Hän huolehtii, että oppilaat pysyvät aikataulussaja kirjaavat läksyt ylös... Listaa voisi jatkaa loputtomiin. Ylipäätään, on ihanaa, kun opettaja voi keskittyä siihen, minkä parhaaksi taitaa, nimittäin pedagogiseen vastuuseen :) Päättäjät hoi, ihan oikeasti opetuksen taso nousee tällaisilla tunneilla!
2. Löysin nahkasaappaat kuudella eurolla Ihana Kirppikseltä. Kipitin saappaat kainalossa suutarille ja tilasin uudet korkolaput ja lankki. Avot! 22 euron hintaan sain burgundinpunaiset suomalaiset saappaat, joissa on talvinen lampovuori sisäpuolella :D
3. Sain ekan kaupallisen sponsorin mun ensi vuoden vaatekamppanjalle! (Lisää otetaan vastaan, yksi joka kuulle olisi tavoite...)
4. Hain Eijalta joulujuhlamekon. Se on HUIPPU. Lupaan kuvat siitä joulujuhlapäivänä.
5. Pääsen (siis huom. PÄÄSEN) esittämään tiernapoikia joulujuhlassa. Se on ollut haaveeni jo teinivuosista. Joo, tiedän, olen tietyllä tapaa hullu. Olen muuten sitten se Mänkki, jolla on tähti.
Mitäs sitten vielä?
No, sananen päivän asusta.
Ihana Kirppikseltä on syksyn aikana löytynyt mm. Samu-Jussi Kosken Marimekolle suunnittelema käyttämätön nuttu (30 e), tällainen Zaran myyränharmaa lepardikauluspaita (3 e) ja Topolino -hame onkin jo vanhastaan tuttu (olikohan se 16 e) Kaulakoru on Art + Design-liikkeestä.
No, te lakkoani vielä epäilevät Tuomaat, uskotteko tämän postauksen jälkeen, että voin tarjota teille ihan varmasti inspiraatiorikkaan päivän asu-vuoden ilman kaupasta ostettuja pyntteitä?
Vielä toinen sananen asiasta, joka ei ollut ihan yhtä iloinen juttu. Olen käynyt kahdesti haaskalla. Tai siltä minusta tuntuu, kun eilen ja tänään shoppailin 70 % konkurssialessa Tiimarissa. Surettaa. Ihan hirveesti. Kyllä me kaikki 80-luvun tyttäret muistamme, miltä tuntui, kun sai ostaa hienon uuden penaalin ja hajukumit seuraavaa kouluvuotta varten. Eihän Suomessa tuolloin ollut toista krääsäparatiisia. Kyllä nyt osa suomalaista kulttuurihistoriaa katoaa savuna ilmaan... Mistä noillekin kyseisen yrityksen palveluksessa olleille saadaan uudet työpaikat?
En voine lopettaa tätä oikeastaan mihinkään muuhun kuin Kerkko Koskinen Kollektiivin versioon Hoosiannasta. Jotenkin se videoineen istuu joulunalusajan taloudellisen humuun riemullisuuden ja avunhuudon ristiriitaisuudessaan.
Ps. Vielä ehtii äänestää ensi vuoden toiveteemoja tuossa sivupalkissa :)
Mulla on ollut tänään jotenkin tosi positiivinen päivä. Tässä syitä iloita:
1. Avustaja eräässä luokassa. Ihan huippu tyyppi, jolla pysyy asiat näpeissä tilanteessa kuin tilanteessa. Esimerkiksi, kun on tehty ryhmätöitä, niin pahvit, liimat ja sakset ovat aina valmiina. Kun unohdan ottaa kopion, hän kiiruhtaa ottamaan ne. Hän huolehtii, että oppilaat pysyvät aikataulussaja kirjaavat läksyt ylös... Listaa voisi jatkaa loputtomiin. Ylipäätään, on ihanaa, kun opettaja voi keskittyä siihen, minkä parhaaksi taitaa, nimittäin pedagogiseen vastuuseen :) Päättäjät hoi, ihan oikeasti opetuksen taso nousee tällaisilla tunneilla!
2. Löysin nahkasaappaat kuudella eurolla Ihana Kirppikseltä. Kipitin saappaat kainalossa suutarille ja tilasin uudet korkolaput ja lankki. Avot! 22 euron hintaan sain burgundinpunaiset suomalaiset saappaat, joissa on talvinen lampovuori sisäpuolella :D
3. Sain ekan kaupallisen sponsorin mun ensi vuoden vaatekamppanjalle! (Lisää otetaan vastaan, yksi joka kuulle olisi tavoite...)
4. Hain Eijalta joulujuhlamekon. Se on HUIPPU. Lupaan kuvat siitä joulujuhlapäivänä.
5. Pääsen (siis huom. PÄÄSEN) esittämään tiernapoikia joulujuhlassa. Se on ollut haaveeni jo teinivuosista. Joo, tiedän, olen tietyllä tapaa hullu. Olen muuten sitten se Mänkki, jolla on tähti.
Mitäs sitten vielä?
No, sananen päivän asusta.
Ihana Kirppikseltä on syksyn aikana löytynyt mm. Samu-Jussi Kosken Marimekolle suunnittelema käyttämätön nuttu (30 e), tällainen Zaran myyränharmaa lepardikauluspaita (3 e) ja Topolino -hame onkin jo vanhastaan tuttu (olikohan se 16 e) Kaulakoru on Art + Design-liikkeestä.
No, te lakkoani vielä epäilevät Tuomaat, uskotteko tämän postauksen jälkeen, että voin tarjota teille ihan varmasti inspiraatiorikkaan päivän asu-vuoden ilman kaupasta ostettuja pyntteitä?
Vielä toinen sananen asiasta, joka ei ollut ihan yhtä iloinen juttu. Olen käynyt kahdesti haaskalla. Tai siltä minusta tuntuu, kun eilen ja tänään shoppailin 70 % konkurssialessa Tiimarissa. Surettaa. Ihan hirveesti. Kyllä me kaikki 80-luvun tyttäret muistamme, miltä tuntui, kun sai ostaa hienon uuden penaalin ja hajukumit seuraavaa kouluvuotta varten. Eihän Suomessa tuolloin ollut toista krääsäparatiisia. Kyllä nyt osa suomalaista kulttuurihistoriaa katoaa savuna ilmaan... Mistä noillekin kyseisen yrityksen palveluksessa olleille saadaan uudet työpaikat?
En voine lopettaa tätä oikeastaan mihinkään muuhun kuin Kerkko Koskinen Kollektiivin versioon Hoosiannasta. Jotenkin se videoineen istuu joulunalusajan taloudellisen humuun riemullisuuden ja avunhuudon ristiriitaisuudessaan.
Ps. Vielä ehtii äänestää ensi vuoden toiveteemoja tuossa sivupalkissa :)
Tunnisteet:
arjen helmiä,
joulu,
kouluasiaa,
pohdintaa,
Päivän työasu
maanantai 16. joulukuuta 2013
Lempijoululauluja jälleen kerran
Heipä hei!
Jeejee.. Hihkut ovat vielä vaimeahkoja, sillä rästihommia riittää yhä, mutta taas muutama niistä on selätetty!
Osittain tämän etapin kunniaksi mietin tässä, josko avaisin sanaisen arkkuni kaavaillun lukion opetussuunnitelmauudistuksen suhteen, mutta en taida lähteä touhuun näin väsyneenä. Noista kouluasioista postaillessa ja mielipiteitäni nettiin heitellessäni haluan miettiä ajatukseni ja argumentointini ihan loppuun asti, ettei mitään tule tuotettua mitään sellaista, jota ei sitten allekirjoitakaan tai tulee syötyä sanat jo ennen lauseen loppua;) Ymmärtänette yskän, ainakin te jalot opettajat, jotka blogiani ehkä hömpästä (tai juuri siitä syystä) huolimatta jaksatte seurailla :)
Postaillaan sen sijaan jostakin vähemmän politisoituneesta teemasta, nimittäin joululauluista (heh, jouluradiossa on kyllä soinut se Agit-Prop-tyylinen joululaulu, jossa lauletaan Palestiinan leudoista tuulista ja joulumielestä; tietääkö kukaan sen esittäjiä & nimeä?)!
Tämä on oikeastaan väännös neljän vuoden takaisesta postauksesta; oikeastaan on ihan kiva katsoa, ovatko joululaulusuosikit pysyneet samoina. Tässäpä siis listani. Postauksen kuvat ovat valikoitu otos turkulaisilta joulumarkkinoilta ja maalaismaisesta joulunvietosta (Ps. tuo punainen kaulahuivi oli huippulöytö Art+ Design-liikkeestä. Se maksoi 5 euroa ja on täyttä villaa. Vähän toista kuin kaikenmaailman halppisketjujen polyesterlumput!):
1. Maa on niin kaunis
Isoäitini muistolle. Tämä oli hänen lempijoululaulunsa. On ihanaa tietää joitakin yksityiskohtia ihmisestä, jota ei koskaan ehtinyt nähdä.
2. En etsi valtaa loistoa
Pakollinen Sibelius. Jospa jokainen pystyisi samaistumaan edes hetkeksi kappaleen sanoihin.
3. Kun joulu on
Tämä laulu on tietysti suomalaista melankoliaa parhaimmillaan. Siksipä ehkä rakastankin sitä...
4. Rauhaa vain rauhaa
Tämä Ahti Sonnisen säveltämä joululaulu on kohtuullisen uusi rakkauteni. Pidän siitä varsinkin Rajattomien versiona, mutta se on tärkeä minulle myös siksi, että kyseisen säveltäjän lähisukulainen oli äitini lapsuuden ystävä. Olen kuullut kaikenlaisia mielenkiintoisia tarinoita tuon kultturillisen suvun tavoista ja traditioista.
5. Tulkoon joulu
Petri Laaksosen säveltämä kappale on mielestäni paras uudehkoista suomalaisista joululauluista. Ei kuitenkaan Petri Laaksosen esittämänä... :/
6. Hiljainen joululaulu
Olen esittänyt tätä Matti Helan säveltämää erään kuoron riveissä ja ihastuin kappaleeseen tuolloin.
7. Tule joulu kultainen
Tämähän oli aikoinaan s-ketjun tunnuskappale? Onkohan noloa siis tykätä tästä ;)
8. Arki huolesi kaikki heitä
Inhosin tätä kappaletta lapsena! Se oli mielestäni tosi tylsä. Nykyään liikutun melkein kyyneliin kuullessani ensimmäisen kerran joulun alla.
9. Tuo armon valkokyyhky
Tämä saksalainen sävelmä on erittäin kaunis a capellana. Sain hurjat väristykset kappaleesta, kun se esitettiin 2000-luvun alussa ilmestyneessä Dina-elokuvassa
10. Sinivuorten yö/ Tonttu/ Tontut ja keijut
Halusin listata jonkin kepeämmän tonttulaulun tänne, mutta en osannut valita niistä rakkainta. Sinivuorten yö on ehdottomasti parempi kuin se tipetipetiptap, Tonttu taas suomalainen ikiklasikko (ehkä vähän liian pitkä sellainen...).
Tontut ja keijut on vanha suomalainen lastenlaulu, jota 93-vuotias isoäitini esitti 1920-luvulla kansakoulussa.
Extra! Happy Xmas (war is over)!
Tuskinpa tämä John Lennonin kappale esittelyitä kaipaa. Se on ollut kaupallisten radioasemien soittolistojen suosikki jo pitkään. Kuuntelin lukioikäisenä paljonkin Lennonin musiikkia ja tämä kappale toimii kesät talvet.
Extra 2! Lumiukko-piirretyn tunnuslaulu "Walking in the Air"
Ainutlaatuisin alkuperäisenä versiona...
Tähän saakka listani on sama kuin nelisen vuotta sitten. Aika kauneimmat joululaulut-painotteinen lista Tildan lista näköjään on.. Lisäisin ehkä tämän vuoden suosikkeiheni erääseen aiempaan postaukseen jo liittämäni Carola Häggqvistin "Himlen i min famnin". Ja joo, olisihan niitä ihanuuksia koko joukko lisääkin kuten "Oi, jouluyö" ja "Sylvian joululaulu"... Nyt on pakko pistää kuitenkin stoppi tälle listalle, ettei tähän mene koko yötä ;)
Kerropa vuorostasi sinä! Oliko listallani yhtään omaa suosikkiasi?
Jeejee.. Hihkut ovat vielä vaimeahkoja, sillä rästihommia riittää yhä, mutta taas muutama niistä on selätetty!
Osittain tämän etapin kunniaksi mietin tässä, josko avaisin sanaisen arkkuni kaavaillun lukion opetussuunnitelmauudistuksen suhteen, mutta en taida lähteä touhuun näin väsyneenä. Noista kouluasioista postaillessa ja mielipiteitäni nettiin heitellessäni haluan miettiä ajatukseni ja argumentointini ihan loppuun asti, ettei mitään tule tuotettua mitään sellaista, jota ei sitten allekirjoitakaan tai tulee syötyä sanat jo ennen lauseen loppua;) Ymmärtänette yskän, ainakin te jalot opettajat, jotka blogiani ehkä hömpästä (tai juuri siitä syystä) huolimatta jaksatte seurailla :)
Postaillaan sen sijaan jostakin vähemmän politisoituneesta teemasta, nimittäin joululauluista (heh, jouluradiossa on kyllä soinut se Agit-Prop-tyylinen joululaulu, jossa lauletaan Palestiinan leudoista tuulista ja joulumielestä; tietääkö kukaan sen esittäjiä & nimeä?)!
Tämä on oikeastaan väännös neljän vuoden takaisesta postauksesta; oikeastaan on ihan kiva katsoa, ovatko joululaulusuosikit pysyneet samoina. Tässäpä siis listani. Postauksen kuvat ovat valikoitu otos turkulaisilta joulumarkkinoilta ja maalaismaisesta joulunvietosta (Ps. tuo punainen kaulahuivi oli huippulöytö Art+ Design-liikkeestä. Se maksoi 5 euroa ja on täyttä villaa. Vähän toista kuin kaikenmaailman halppisketjujen polyesterlumput!):
1. Maa on niin kaunis
Isoäitini muistolle. Tämä oli hänen lempijoululaulunsa. On ihanaa tietää joitakin yksityiskohtia ihmisestä, jota ei koskaan ehtinyt nähdä.
2. En etsi valtaa loistoa
Pakollinen Sibelius. Jospa jokainen pystyisi samaistumaan edes hetkeksi kappaleen sanoihin.
3. Kun joulu on
Tämä laulu on tietysti suomalaista melankoliaa parhaimmillaan. Siksipä ehkä rakastankin sitä...
4. Rauhaa vain rauhaa
Tämä Ahti Sonnisen säveltämä joululaulu on kohtuullisen uusi rakkauteni. Pidän siitä varsinkin Rajattomien versiona, mutta se on tärkeä minulle myös siksi, että kyseisen säveltäjän lähisukulainen oli äitini lapsuuden ystävä. Olen kuullut kaikenlaisia mielenkiintoisia tarinoita tuon kultturillisen suvun tavoista ja traditioista.
5. Tulkoon joulu
Petri Laaksosen säveltämä kappale on mielestäni paras uudehkoista suomalaisista joululauluista. Ei kuitenkaan Petri Laaksosen esittämänä... :/
6. Hiljainen joululaulu
Olen esittänyt tätä Matti Helan säveltämää erään kuoron riveissä ja ihastuin kappaleeseen tuolloin.
7. Tule joulu kultainen
Tämähän oli aikoinaan s-ketjun tunnuskappale? Onkohan noloa siis tykätä tästä ;)
8. Arki huolesi kaikki heitä
Inhosin tätä kappaletta lapsena! Se oli mielestäni tosi tylsä. Nykyään liikutun melkein kyyneliin kuullessani ensimmäisen kerran joulun alla.
9. Tuo armon valkokyyhky
Tämä saksalainen sävelmä on erittäin kaunis a capellana. Sain hurjat väristykset kappaleesta, kun se esitettiin 2000-luvun alussa ilmestyneessä Dina-elokuvassa
10. Sinivuorten yö/ Tonttu/ Tontut ja keijut
Halusin listata jonkin kepeämmän tonttulaulun tänne, mutta en osannut valita niistä rakkainta. Sinivuorten yö on ehdottomasti parempi kuin se tipetipetiptap, Tonttu taas suomalainen ikiklasikko (ehkä vähän liian pitkä sellainen...).
Tontut ja keijut on vanha suomalainen lastenlaulu, jota 93-vuotias isoäitini esitti 1920-luvulla kansakoulussa.
Extra! Happy Xmas (war is over)!
Tuskinpa tämä John Lennonin kappale esittelyitä kaipaa. Se on ollut kaupallisten radioasemien soittolistojen suosikki jo pitkään. Kuuntelin lukioikäisenä paljonkin Lennonin musiikkia ja tämä kappale toimii kesät talvet.
Extra 2! Lumiukko-piirretyn tunnuslaulu "Walking in the Air"
Ainutlaatuisin alkuperäisenä versiona...
Tähän saakka listani on sama kuin nelisen vuotta sitten. Aika kauneimmat joululaulut-painotteinen lista Tildan lista näköjään on.. Lisäisin ehkä tämän vuoden suosikkeiheni erääseen aiempaan postaukseen jo liittämäni Carola Häggqvistin "Himlen i min famnin". Ja joo, olisihan niitä ihanuuksia koko joukko lisääkin kuten "Oi, jouluyö" ja "Sylvian joululaulu"... Nyt on pakko pistää kuitenkin stoppi tälle listalle, ettei tähän mene koko yötä ;)
Kerropa vuorostasi sinä! Oliko listallani yhtään omaa suosikkiasi?
sunnuntai 15. joulukuuta 2013
Unisen Prinsessa Ruususen punaisia joululahjavinkkejä
Sunnuntaista!
Heti alkuun eräs varteenotettava unisex-joululahjavinkki!
Stockmannin miestenosastolla on tällä hetkellä kaikki tuotteet - 20 %, ja siksipä vinkkaan teille kotimaisesta Thin King -luottokorttikotelosta, joka pelasti viime vuonna omat joululahjaostoksemme! Pukki taisi tuoda kyseisen kotelon 3/4:lle appivanhemmistamme :) Mies sai kotelon puolestaan synttärilahjaksi helmikuussa :)
Nyt, kun huomasin Stockan alen, kotiutin itse ihanan mattametallisen punaisen itselleni. Thin King-kotelo on muun muassa siksi tosi hyvä, että se vetää 3-4 korttia sisuksiinsa eikä tiputa niitä ulos, kuten jotkin toiset korttikotelot! Kotelon normaali hinta on 39 euroa, ja värit ihania mattametallisia. Hieman hillitympiä kuten hopeisia ja mustiakin löytyy myös, ja pinkin rakastajalle tietysti omansa :)
Sitten pientä luksusta meille naisille! Olen saanut blogini kautta silloin tällöin testattavakseni kosmetiikkaa, mutten todellakaan jaksa postailla niistä, jolleivat tuotteet todella tee vaikutusta. No, nyt sellainen tuli vastaan!
Nro 7-merkin Moisture Drench-huulipuna*, sävy Mulberry, on täydellinen tällaisella haalean haalealle blondille, joka haluaa joskus arkenakin käyttää huulipunaa näyttämättä ylimeikatulta. Mielestäni tämä kosteuttatava puna menee hieman rohtuneillakin huulilla juuri tuon kosteuttavuutensa ansiosta.
Tälläista tänään :)
Pakko pahoitella edelleen röyhkeää kommenttien laiminlyöntiä... Yrittäkää ymmärtää väsähtänyttä opea... Perjantaina, kun tulin koulusta, sammuin n. klo 15:00 sähköttömään pimenevään kotiin. Sitä ennen vedin viltin alla, viilenevän kodin sohvalla, puolet eräältä luokalta ostamastani kilon kohvehtiboksista, kun totesin, etten voi tehdä ruokaa, keittää vettä tai edes avata jääkaappia! Heräsin illalla tokkurassa klo 19:00.
Nukkumaan menin samaisena iltana puolilta öin ja heräsin lauantaina klo 13:30! En ymmärrä miten se, oli edes mahdollista... Kertonee kuitenkin jotain univajeesta, joka on joulun alla vuosittaista.
Tänä vuonna koen kuitenkin kaiken kiireen ja surun keskellä (minun piti itse asissa jäädä äitiyslomalle tuossa itsenäisyyspäivän maissa...) jopa nauttineeni enemmän kuin ennen joulun alusajan pienistä iloista. Olen toiveikas tulevan vuoden suhteen. En tiedä, mitä se tuo tullessaan ja hyvä niin, mutta oikeastaan nautin juuri siitä TOIVOSTA.
Voimia kaikille viimeiseen kokonaiseen työviikkoon! Ja muistakaapa osallistua tuohon sivupalkin kyselyyn :)
* Huulipuna on saatu ilmaiseksi blogin kautta
Tunnisteet:
blogiyhteistyö,
joulu,
kouluasiaa,
meikit,
pohdintaa,
shoppailuvinkit,
suru
torstai 12. joulukuuta 2013
Vintagelöytöjä Ihana Kirppikseltä
Tervehdys!
Nyt olen pitänyt päivän tunnit, istunut opettajankokouksessa ja korjannut YHÄ niitä iänikuisia koepinoja (tulihan sieltä hitaalle hämäläiselle tietty vastaan jo ne uusintakokeetkin), joten sallin itselleni hemmotteluhetken tekemällä postauksen parista viime aikojen vintagelöydöstä.
Vintagejutut ovat taas Ihana Kirppikseltä ja muistelen, että löysin nämä samasta pöydästä kuin muutaman noista edellisen postauksen silkkipaidoista. Tämä on muuten jännä juttu. Osa ihmisistä vie laatujuttuja kirppiksille myyntiin ihan kohtuu hinnoilla ja sitten on taas niitä, jotka yrittävät ansaita hirveillä trikooretkuilla ja nyppääntyneillä akryylipuseroilla. Haloo! Jos saman vaatteen saa suurin piirtein samaan hintaan uutena Henkkamaukalta, niin mietin vain, millainen logiikka piilee tällaisen myyjän pään sisällä...
Ensimmäinen löytöni on tällainen kultainen (60-luvun?) löysä jakku turkissomisteisilla hihoilla. Hinta oli viisi euroa. Ennen käyttöä takki on visiin vietävä Eijalle kunnostettavaksi. Takin myötä tajusin muuten, mikä olennainen vaatekappale minulta puuttuu - musta klassinen hieman löysä (silkkinen) juhlatoppi! Ääh, pitäisiköhän Zalandon 50 euron lahjakortti käyttää nyt sellaisen metsätykseen ennen maagista ostorajoitusrajapyykkiä eli uutta vuotta?
Toinen löytöni on tällainen Leslie Fay-merkkinen70-luvun maksimekko. Keinokuitumateriaali hieman arvelutti, mutta kun pöydän loput tuotteet olivat 50 % alennuksessa, 10 euron hinta ei enää tuntunut pahalta. Olen nimittäin kaipailullut kovasti jotakin pinkkiä mekkoa kesägarderoopiini, ja tykästyin mekkoa sovittaessani kovasti tuohon vyötäröleikkaukseen :)
No, mitäs mieltä olette? Ovatko nämä hittejä vai huteja?
Nyt jatkan tuntisuunnitteluiden kimpussa... Tai taidan vain varmistaa, että oikeat kamat on pakattu huomiseksi mukaan... Tässä vaiheessa viikkoa ja varsinkin kouluvuotta tuo ovenripapedagogiikka alkaa nimittäin houkutella kummasti ;)
Ps. Osallistukaahan kiltit tuohon sivupalkin kyselyyn! Moimoi :)
keskiviikko 11. joulukuuta 2013
Silkkipaitoja Ihana Kirppikseltä
Huomenta!
Olin ajatellut ostaa erään Filippa K:n silkkipaidan, mutta kärvistelin 150 euron hintaa. Nyt ei taidakaan enää uuden vaatteen ostaminen kiinnostaa.. Olen nimittäin löytänyt silkkipaitoja viime viikkoina Ihana Kirppikseltä. Tässä tämän hetkinen saldo, joka taitaa keikkua siinä 40 euron kieppeillä:
1. Massimo Duttin kuusenvihreä paita, 12 e. Tämä on ollut jo töissäkin, tosin neulenutun alla. Silkki on ihan mahtava vaatemateriaali... Niin lämmin kylmällä säällä!
2. Rils`n röyhelöpaita. Laadukkaan oloista materiaalia ja sopivan kokoinen. Kustansi 8 euroa.
3. Tämän Zaran silkkipaidan ostin eilen sovittamatta. Koko on L, ehkä hieman suuri ja leikkaus aika outo. Saa nähdä meneekö kiertoon. Eipä ollut hinnalla pilattu eli 3 e.
4. Tämä vanhan roosan värinen paita on Stockmannin tuotantoa. Koko on 36, mutta aika reilu. Hihat hieman pussittavat, mutta eiköhän tämä aluspaitana mene :) Olikohan hinta 8 euroa.
5. Tämä pinkki silkkipaita on itse tehty. Hintaa sillä oli 10 e, ja se on ehkä hieman reilu minulle. Toisaalta silkkipaidat voivatkin olla hieman väljiä, jos niitä käyttää kynähameen tai korkeavyötäröisten housujen kanssa.
Nyt on kuitenkin todistettu, että silkkipaitojakin voi löytää kohtuu hintaan kirppiksiltä, tai korjataan - ainakin Ihana Kirppikseltä ;)
Mukavaa päivänjatkoa :)
Ps. Kaipailisin edelleen, niitä silkkivaatteiden suoristusvinkkejä. Kannattaako vielä esim. suihkun jälkeen kylppäriin, oikiaako rypyt siten?
EDIT Ps 2. Lisäsin tuohon sivupalkkiin kyselyn ensi vuotta silmällä pitäen :)
Olin ajatellut ostaa erään Filippa K:n silkkipaidan, mutta kärvistelin 150 euron hintaa. Nyt ei taidakaan enää uuden vaatteen ostaminen kiinnostaa.. Olen nimittäin löytänyt silkkipaitoja viime viikkoina Ihana Kirppikseltä. Tässä tämän hetkinen saldo, joka taitaa keikkua siinä 40 euron kieppeillä:
1. Massimo Duttin kuusenvihreä paita, 12 e. Tämä on ollut jo töissäkin, tosin neulenutun alla. Silkki on ihan mahtava vaatemateriaali... Niin lämmin kylmällä säällä!
2. Rils`n röyhelöpaita. Laadukkaan oloista materiaalia ja sopivan kokoinen. Kustansi 8 euroa.
3. Tämän Zaran silkkipaidan ostin eilen sovittamatta. Koko on L, ehkä hieman suuri ja leikkaus aika outo. Saa nähdä meneekö kiertoon. Eipä ollut hinnalla pilattu eli 3 e.
4. Tämä vanhan roosan värinen paita on Stockmannin tuotantoa. Koko on 36, mutta aika reilu. Hihat hieman pussittavat, mutta eiköhän tämä aluspaitana mene :) Olikohan hinta 8 euroa.
5. Tämä pinkki silkkipaita on itse tehty. Hintaa sillä oli 10 e, ja se on ehkä hieman reilu minulle. Toisaalta silkkipaidat voivatkin olla hieman väljiä, jos niitä käyttää kynähameen tai korkeavyötäröisten housujen kanssa.
Nyt on kuitenkin todistettu, että silkkipaitojakin voi löytää kohtuu hintaan kirppiksiltä, tai korjataan - ainakin Ihana Kirppikseltä ;)
Mukavaa päivänjatkoa :)
Ps. Kaipailisin edelleen, niitä silkkivaatteiden suoristusvinkkejä. Kannattaako vielä esim. suihkun jälkeen kylppäriin, oikiaako rypyt siten?
EDIT Ps 2. Lisäsin tuohon sivupalkkiin kyselyn ensi vuotta silmällä pitäen :)
tiistai 10. joulukuuta 2013
Hei häntärotat hyppikää, nyt on riemun raikkahan aika!
Arvatkaapa, miten kuuluu Herra Råtan inhokkijoululaulu?
No, se lukee tuossa postauksen otsakkeessa ;)
Jos Herra Råtta jotakin inhoaa, niin kissoja (yksikössä tietysti kisso) ja häntärottia. Ensimmäistä seikkaa selittää tietysti perivihollisuus ja jälkimmäistä kaiketi jo Freudin esiinnostama häntäkateus.
No, minä ole tämän huushollin emäntä. Jos mokoma järsijä täällä loisia meinaa, niin uuden häntärottaisan taulun kanssa on elettävä siivosti tai lähtee mäkeen tuo vähän vaatimattomampikin häntä!
PIIP!
Vanha opetustaulu löytyi Art + Design-liikkeestä :)
Tunnisteet:
Herra Råtta,
häntärotat,
sisustus,
Turku,
vintage
sunnuntai 8. joulukuuta 2013
Ajatuksia vuoden ehtoopuolella
Minusta tuntuu, että tänä vuonna parhaita joululahjoja ovat (jälleen kerran) lepo ja aika läheisten kanssa; ylipäätään hyvä tahto ihmisten kesken.
En myöskään pane pahakseni kaunista joulumusiikkia, kynttilöitä ja (vaikka ohuttakin) lumikuorrutetta pelloilla. Jos vielä saisin jonkin romaanin käteeni (olen toivonut lähinnä kirjoja; mm. Laila Hirvisaaren ja Khaled Hosseinin uutukaisia) ja välissä voisin haukata joulutorttua glögin kera, niin siinäpä se.
Jouluradio on soinut kodin hämyssä taukoamatta. Mieskin on suvainnut sitä kohtuu hyvin! Celine Dionin joululevy on aika amerikkalainen, mutta huomasin kaipaavani tuota klassikkoa sen verran, että ostin vitosella uuden, koska alkuperäinen on harmillisesti aina vanhempien luona, silloin kun sitä marraskuun harmaudessa alkaa kaipailla.
Cittarista löysin kauniit lumikukkaset valaisemaan pikkuisesta muistuttavaa enkelikorttia ja Pupua. Päätin, että perhepedin aika on ohi ja lapsenkorvike saa tästedes istua olohuoneen hyllyllä. Ehkäpä tämä on merkki askeleesta eteenpäin?
Ajattelin muuten ryhtyä vuoden alussa ostolakkoon. En ihan perinteiseen, vaan sellaiseen, jossa lupaan olla ostamatta kaupasta uusia käyttövaatteita. Voin siis ostaa kirpputoreilta ja teetättää vaatteita, mutta muuten on pärjättävä! Lakko ei tule koskemaan kenkiä, alusvaatteita eikä Lontoon matkaa ;) En ehkä edelleenkään ole ekologisin ihminen, mutta jostain syystä ajatus lakosta ei tunnu lainkaan vaikealta :) Ehkä jotakin kasvua on siis tapahtunut...
Kiinnostaisiko jotakuta toista ryhtyä tukilakkoon?
Ps. Mulla olisi vaikka mitä kirpparivaateihanuuksia esiteltävänä, mutta kun pokkarikameran laturi on siskolla Thaimaan matkan jäljiltä ja valoisa aika kattaa lähinnä työpäivät, niin yritän pysyä nahoissani tässä vielä jonkin aikaa...
Tähän loppuun eräs joululaulusuosikeistani...
Ps.2. Blogin interaktiivisuus on nyt edelleen hieman koetuksella, sillä jatkan vielä yhden kurssisuorituspinon kanssa. Pyydän anteeksi jo etukäteen!
Ps3. Miten silkkipaitojen rypyt saa suoristettua, jos ei halua käyttää silitysrautaa? Onko niksejä?
keskiviikko 4. joulukuuta 2013
Pukinkonttiin...
Iltaista!
Ihminen on kummallinen olento, kun se keksii aina jotakin, mitä haluaisi. Viime viikkoina olen ihastunut kahteen juttuun, joita voisin periaatteessa toivoa joulupuk(e)ilta, mutta enköhän pärjää ilmankin. Parempi on kaiketi sen läheisimmän pukin kanssa kartuttaa tulevaa Lontoon -matkakassaa.
Haaveita voi kuitenkin jakaa tietysti täällä blogin puolella, joten ehkäpä jaan kuolauksen aiheet kanssanne, jos joku teistä ehkä saa inspistä jouulahjahankinnoiksi:
1. Zozo Home Pouf
Ainakin Mrs Jonesin nettiputiikissa myydään tällaisia ihania marokkolaisia raheja (suomeksi ihan palleja ;)) olen lampaiden lakemisen sijaan pähkäillyt, sopisiko meille perinteinen ruskea vai mustavalkoinen.
Mitäs mieltä te olette?
Toinen kovasti ihailemani juttu on Töysän Kenkätehdas Oy:n huopikkaat. Arctips-malliston huopikkaat ovat vain niin söpöjä ja samalla tulisi tuettua suomalaista kenkäteollisuutta...
Kotiuttaisin niin mielelläni joko nuo viininpunaiset, harmaat tai marjanpunaiset... No, ehkä Korvatunturilla ollaan sittenkin korvat höröllään ;) Onko sinulla kokemusta huopikkaista käyttöjalkineina?
Mukavaa illanjatkoa!
Kuvat haettu Mrs. Jonesin putiikin sivuilta ja Töysän Kenkatehtaan sivuilta.
Ihminen on kummallinen olento, kun se keksii aina jotakin, mitä haluaisi. Viime viikkoina olen ihastunut kahteen juttuun, joita voisin periaatteessa toivoa joulupuk(e)ilta, mutta enköhän pärjää ilmankin. Parempi on kaiketi sen läheisimmän pukin kanssa kartuttaa tulevaa Lontoon -matkakassaa.
Haaveita voi kuitenkin jakaa tietysti täällä blogin puolella, joten ehkäpä jaan kuolauksen aiheet kanssanne, jos joku teistä ehkä saa inspistä jouulahjahankinnoiksi:
1. Zozo Home Pouf
Ainakin Mrs Jonesin nettiputiikissa myydään tällaisia ihania marokkolaisia raheja (suomeksi ihan palleja ;)) olen lampaiden lakemisen sijaan pähkäillyt, sopisiko meille perinteinen ruskea vai mustavalkoinen.
Mitäs mieltä te olette?
Toinen kovasti ihailemani juttu on Töysän Kenkätehdas Oy:n huopikkaat. Arctips-malliston huopikkaat ovat vain niin söpöjä ja samalla tulisi tuettua suomalaista kenkäteollisuutta...
Kotiuttaisin niin mielelläni joko nuo viininpunaiset, harmaat tai marjanpunaiset... No, ehkä Korvatunturilla ollaan sittenkin korvat höröllään ;) Onko sinulla kokemusta huopikkaista käyttöjalkineina?
Mukavaa illanjatkoa!
Kuvat haettu Mrs. Jonesin putiikin sivuilta ja Töysän Kenkatehtaan sivuilta.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)