maanantai 10. lokakuuta 2016

Unipesä - varteenotettava ratkaisu vauvan ensisänkypulmiin

 Blogiyhteistyö Unipesäkaupan kanssa

Tervehdys!

Olemme hankkineet kuluneen raskauden aikana todella vähän uutta tulevalle pikkuiselle. Alvarin jäljiltä on olemassa jo lähes kaikki tarpeellinen ja oikeastaan olen (riskillä) hankkinut lähinnä vain hieman tyttömäisempiä vauvanvaatteita.

Tavaroita ei kannata hankkia varsinkaan kahtena. Monilta osin tämän ohjenuoran mukaisesti toimiminen on ollut helppoa, sillä lapsillemmehan on tulossa hieman yli kahden vuoden ikäero. Tulokas perinnee isoveljeltään paljon käyttökelpoista ja hyväkuntoista lelua, vaatetta ja muuta hyödykettä.

On kuitenkin eräs asia, joka on kuitenkin muodostanut poikkeuksen - nimittäin Alvarin pinnasänky.

Poika on nukkunut siinä koko tähän astisen elämänsä. Alunperin ajatuksenamme oli laittaa kaveri nukkumaan isomman pojan sänkyyn tuossa kaksivuotissynttäreiden aikoihin, mutta se jäi alkusyksyn hektisissä käänteissä. Yritin myös kysellä tuttavilta kakkospinnistä lainaksi, mutta kun sellaista ei nyt ihan nurkan takana majaillut, en jaksanut vaivautua metsästämään sitä käytettyjen huonekalujen markkinoilta. Faktahan kuitenkin on, että kakkospinnasängyn tarve olisi ollut niin lyhytaikainen, että ajatus nurkissa pyörivästä ylimääräisestä vauvansängystä herätti jo valmiiksi harmaita hiuksia.

Valvoessani öisin raskausoireitteni vuoksi, minulla on ollut aikaa miettiä, miten ratkaista kyseinen ongelma. Aluksi ajattelin, että pakostihan meiltä löytyisi jokin matala pöytä, penkki yms., jonka päälle asettaa äitiyspakkaus muutamaksi ensi kuukaudeksi. Lopputulemana en kuitenkaan keksinyt muuta tasoa kuin saunan alapenkin ja se olisi kyllä aivan liian kiikkerä alusta pikkuihmiselle! Noin kuukausi sitten aloin olla yökyöpeleissäni jo hieman huolissani, että keksinköhän loppujen lopuksi sittenkään ratkaisua tähän tulokkaan sänky-dilemmaan...

Lopulta tajusin, että taidan olla liian fiksautunut ajatukseen, että vauvan olisi nukuttava omassa sängyssään, kuten Alvarin kohdalla olimme toimineet. Hänen kanssaan kyseinen toimintamalli oli toki sujunut kuin rasvattu. Alvari nukkui makkarissamme pinnikseeen sijoitetussa äitiyspakkauslaatikossa ensimmäiset kolmisen kuukautta ja pakkauksesta luovuttuamme omassa sängyssään. Joskus kuuden kuukauden kohdalla siirsimme sängyn hänen omaan huoneeseensa eikä poika valitellut tätäkään vaihtoehtoa. En siis ole ollut varsinaisen perhepedin tai lapsentahtisuuden ylipapitar, vaikka muuten pidänkin läheisyyttä ja lapsen hellimistä tärkeänä.

Varsinaisen perhepeti-ideologian vieroksumisen taustalla ovat toisaalta vaikuttaneet kokemukseni synnytyslaitokselta. Olin perätilasynnytyksen jälkeen fyysisesti ihan loppu (hemoglobiiniarvot alle 80), jäsenet jumissa eikä imetys sujunut.  Tässä yhtälössä olisi sitten pitänyt vielä nukkua vauvan kanssa erittäin kapeassa sängyssä. Pelkäsin kuollakseni vauvan murjomista enkä pystynyt rentoutumaan - ja seurauksena oli tietysti se, että että olin seuraavana päivänä entistä kipeämpi, jumiutuneempi ja hysteerisempi. Eipä tehnyt mieli sitten kotosalla ottaa vauvaa väliin nukkumaan...



Mutta... minäpä en tuolloin tiennyt sellaisesta jutusta kuin unipesä. Se on pienen vauvan (0-6 kk) nukkumispatja, jossa on pehmeät säädettävät reunat. Unipesän eli babynestin idea on luoda turvallisuuden tunnetta vauvalle pienen, kohdun kaltaisen pesän muodossa.

Olin aluksi varma, että kyseinen ruotsalaisten kätilöiden kehittämä keksintö olisi turhake. Onhan meillä suomalaisilla kuitenkin äitiyspakkauksen laatikko, jota käyttää vauvan ensivuoteena.

 

Mutta kukapa kuitenkaan ottaa äitiyspakkauslaatikon omaan sänkyynsä, jos se vauvan pinnasänky puuttuu?

Pienen totuttelun jälkeen unipesä alkoikin tuntua houkuttelevalta vaihtoehdolta tulevan vauvamme ensi vuoteeksi. Laidallisen unipesän kanssa voisin myös nukkua astetta rauhallisemmin pelkäämättä vauvan murjomista.
 

Toki mietin, mahtaisiko vauvan vierottaminen perhepedistä olla sitten joskus haasteellista, jos vauva tottuu jatkuvaan öiseen läheisyyteen. Toisaalta vauvalla on unipesässä oma rajattu reviirinsä, ja kyllähän Alvarikin omaan koppaansa äidinmaidon varmasti haistoi. Aloin jo olla melko varma, että unipesä voisikin olla ratkaisu vauvan ensivuoteeksi!


Mietin keinoja sopivan unipesän löytämiseksi. Hyviä vaihtoehtoja löytyi sekä käytettynä torista että uutena suurten nettiketjujen valikoimista. Ajattelin kuitenkin, että olisi hienoa, jos löytäisin yhteistyökumppaniksi jonkin paikallisen kivijalkayrittäjän, jonka tuotetta voisin tässä samalla mainostaa.


Löysinkin melko nopeasti varteenotettavan yhteistyökumppanin, ja blogihistoriani ensimmäisen kerran otin rohkeasti yhteyttä blogiyhteistyötä ehdottaakseni! Hyvin usein sitä nimittäin saa kaiken maailman kummallisia turhake-ehdotuksia yhteistyöksi. Mieluummin teen yhteistyötä harvakseltaan, mutta ihan oikeaan tarpeeseen! :)


Turkulainen Unipesäkauppa on kahden turkulaisen nuoren naisen yritys, joka valmistaa kauniita ja laadukkaita vauvojen unipesiä käsityönä. Tarjolla on sekä valmiita malleja että mahdollisuus persoonallisiin räätälöityihin unipesiin. Putiikin nettikauppa toimittaa unipesiä kaikkialle Suomeen. Saimme Unipesäkaupalta mahdollisuuden testata heidän valmistamaansa unipesää ja kerromme sitten blogissa käyttökokemuksistamme.

Unipesäkauppaa pyörittävien Iinan ja Ninan liikeidea syntyi, kun Nina oli ommellut kummilahjaksi Iinan pojalle unipesän, ja pikkumies perheineen ihastui sen monikäyttöisyyteen. Naisille syntyi yhteinen visio siitä, että ehkäpä monessa muussakin perheessä unipesä voitaisiin kokea varteenotettavaksi ensisänkyvaihtoehdoksi.

Ja unipesän käyttömahdollisuuksiahan riittää: unipesää voi käyttää niin pinnasängyssä kuin perhepedissä, mutta sen lisäksi se toimii erinomaisena matkasänkynä, jolloin vauvan ei tarvitse luopua turvallisista petituoksuista vieraassa ympäristössä. Lisäksi helposti siirreltävää unipesää voi pitää päiväunipaikkana sohvalla tai sijoittaa vaikkapa vaunuihin. Unipesää voi käyttää myös hoitoalustana, kunhan muistaa laittaa palan muovitettua froteeta pohjalle.



Meille tiensä löytänyt Unipesäkaupan unipesä on putiikin ihana unisex-uutuus, jonka voi pestä 60 asteessa. Kunkin pesän kohdalla kannattaa tarkistaa, mikä on valitun kankaan pesälämpötila. Unipesä kannattaa muuten kuivattaa vaakatasossa, ja sen täytteet pöyhiä kuivatuksen yhteydessä.

Tunnetilani on tällä hetkellä todella helpottunut. Nyt kaikki alkaa vihdoin olla valmista pikkuisen tuloa varten!

Lupaan kirjoitella teille kokemuksia unipesän käytöstä parin kuukauden sisään vauvan syntymisestä. Sitä ennen toki kuulisin mielelläni teidän mahdollisista unipesän käyttökokemuksista.  

Mikä toimi ja mikä ei? Olisiko teillä vielä lisävinkkejä, kuinka hyödyntää unipesää?

Mukavaa viikonalkua kaikille! :)

4 kommenttia:

Reetta L kirjoitti...

Meilläkin oli unipesä, tosin ihan itse tehty, ja se oli kyllä kiva! Jälkeenpäin ajatellen jotenkin suloista, että itse pidin eniten siitä että vauva saattoi olla vieressä "kainalossa" tuossa pesässä ja kättä pystyi pitämään vauvan päällä ilman että pelkäsi vauvan musertuvan, kun käsi lepäsi pesän reunan päällä. Eiköhän se vauva tosin käden painonkin olisi kestänyt :D

Nimetön kirjoitti...

Olen kuullut pelkästään positiivisia kokemuksia unipesän käyttämisestä! Eihän tuo voi muuta kuin toimia. :)

Meillä on niin pieni makuuhuone, ettei sinne saa järkevästi mahtumaan ns. normaalikokoista pinnasänkyä. Ja koska säilytystilaa on vähän, en halunnut ostaa kehtoakaan pian nurkkiin pyörimään -käyttöikä kun on kuukausissa.

Sain tästä kehiteltyä stressinaiheen, mutta kun vauva sitten syntyi lähes kuukauden etuajassa, oli nukkumisratkaisutkin vielä ihan vaiheessa ja sairaalasta kotiin palattua laitoin sitten vauvan keskelle parisänkyä nukkumaan.

Nyt 8 kk jälkeen siinä hän on edelleen. Pinnasänky taisi jäädä kokonaan ostamatta. ;)

Ensi vuoden puolella taapero sitten siirtyy suoraan juniorisänkyyn lastenhuoneen puolelle muiden sisarustensa seuraksi. Ikää tuolloin vähintään 18 kk.

Nimetön kirjoitti...

Meillä oli Vaavi-sänky ja tykkäsin tosi paljon! Meillä on kerrostaloasunto ja kärräilin vauvan mukaan keittiöön aamupalalle, olohuoneeseen... Meidän piti palauttaa sänky jo vähän ennen vuokra-ajan päättymistä, koska pikkujätillä alkoi olla siinä ahdasta. :D Minäkään, tai mieheni, ei olla perhepeti-ihmisiä. Vauva nukkui makkarissa siihen asti kun Vaavi-sänky palautettiin ja muutti sitten pinnikseen omaan huoneeseen. Tämä toimi meillä koska vauva oli hyvä nukkuja.ja en imettänyt öisin.

Tiina

Turun Tilda kirjoitti...

Reetta L: Kiitos ihanan käyttökokemuksen jakamisesta :)

anonyymi: Elämä menee kunkin perheen kohdalla mitne menee. Hyvinkin erilaiset toimintatavat voivat olla niitä oikeita eri perheille. Te säästyitte ainakin turhan roinan (sängyn) hankkimiselta! Kaikkea hyvää teilel loppuvuoteen :)

Tiina: Kiitos kokemuksen jakamisesta! Vaavi-sänky on varmaan tosi hyvä juuri pienen asunnon kannalta ja tuollainen siirreltävyys plussaa. Mielenkiintoista lukea näitä tarinoita siitä, kuinka hyvinkin erilaiset toimintatavat ovat olleet se sopivin aina jonkin tietyn perheen kohdalla. Kaikkea hyvää loppuvuoteenne! :)