Tervehdys!
Sain taannoin pyynnön kertoa ammattiominaisuudessa mielipiteeni siitä, mitä Suomen historiasta olisi hyvä tietää.
Ymmärrämme kaikki, että menneisyys on loputon suo. Uutta osattavaa ja tietoa tulee jatkuvasti lisää. Historianopettajienkin on (sydän verta vuotaen) luovuttava välillä joidenkin historian kausien opettamisesta, vaikka kovin haluaisi toimia entiseen malliin. Näin on nyt käymässä esimerkiksi lukion uuden opetussuunnitelman mukaisesti eurooppalaiselle kulttuurihistorialle, kun siitä tuli vapaaehtoinen kurssi.
Onneksi Suomen (lähi)historian kurssi on kuitenkin säilynyt edelleen pakollisena kurssina ja samoja aiheita opetellaan tietysti yläkoulussakin. Vaalin mielelläni ajatusta siitä, että oman taustan, kulttuurin ja menneisyyden ymmärtäminen sekä niiden rehellinen käsitteleminen antavat ihmiselle tärkeitä rakennusaineksia oman identiteetin muodostamiseen sekä toisaalta kyvyn kohdata muita kulttuureja empaattisesti ja tasa-arvoisesti. Siksi on myös ensisijaista, että suomalaiset lapset ja nuoret saavat mahdollisuuden rakentaa maailmankuvaansa perehtymällä kotimaansa ja kansansa menneisyyteen yhdessä, mutta ammattilaisen kanssa. Muuten vaarana on lukuisat vinoumat, yksipuoliset tulkinnat ja ihan pseudotieto, jota esimerkiksi levitetään muun muassa sosiaalisessa mediassa.
Mutta mikä sitten on olennaista historiassa? Moni vanhemman polven edustaja avautuu edelleenkin allekirjoittaneelle (että kollegoilleni) siitä, kuinka turhaa ja turhauttavaa historian opiskelu aikoinaan oli ollut: pelkkää nippelitietoa kuten hallitsijoiden nimiä ja vuosilukuja!
No aivan varmasti tällainen pänttääminen on turhauttanut. Lohdutan teitä kauheuksia kokeneita kuitenkin sillä, että rakkauden historiaan voi löytää (ja moni löytääkin) iän karttuessa. Kummasti omaan menneisyyteen ja sukupolvien ketjuun liittyvät asiat alkavat kiinnostaa. Tällaista omaehtoista tiedonjanoa olen saanut todistaa esimerkiksi oman isäni kohdalla, joka vasta eläköidyttyään löysi palon oman isänsä sotakokemusten selvittämiseen sekä laajemmin kyseiseen aikakauteen.
Toisaalta nuoremman polven ei alun alkaenkaan pitäisi joutua nippelöinnistä enää kärsimään. Historian opiskelussa korostuvat nykyään erilaisten syy-seuraussuhteiden ymmärtäminen, nykypäivän ilmiöiden taustoittaminen sekä historian taitojen kuten lähdekritiikin hallitseminen ja erilaisten aineistojen analysoiminen. Näistä taidoista on käytännön hyötyä ihan joka päiväisessä elämässä ja varsinkin nuorten näkökulmasta alan kuin alan jatko-opinnoissa.
Jos tarkastelemme sitten ihan tapahtuma- ja temaattisella tasolla, mitä mielestäni Suomesta ja suomalaisuudesta olisi hyvä hallita/ymmärtää, ajatuksiini hahmottui muutama suurempi kokonaisuus.
Seuraavat teemat ovat mielestäni ajankohtaisia ja tärkeitä hallita (nimenomaan) nykyäänkin:
1. Suomalaisuuden juuret ja reunaehdot
Me suomalaiset olemme omintakeinen kansa perimältämme ja kieleltämme Euroopan koilliskolkassa, mutta mikään populaatio ei elä tyhjiössä vaan on vuorovaikutuksessa naapurustojen kanssa saaden ja antaen vaikutteita. Suomalaisina meidän olisi hyvä ymmärtää mm.:
- Naapurimaidemme Ruotsin ja Venäjän vaikutus tapoihimme, kulttuuriimme sekä uskontoon. 700 vuoden symbioosi Ruotsin kanssa loi pohjan muun muassa lakijärjestelmällemme, kirjakielelle, ja taiteelle. Venäläisen kulttuurin vaikutus jäi automisen asemamme takia vähäisemmäksi. Venäjän aikana suomalaiset saivatkin liekaa kehittää kulttuuriaan ja yhteiskuntajärjestelmää omintakeiseen suuntaan. Se tuskin olisi ollut mahdollista ainakaan aluksi Ruotsin alaisuudessa.
- Naapurusto vaikuttaa populaation tai kansan geopoliittiseen asemaan. Suomeen sijainti idän ja lännen välissä on aina tehnyt siitä haavoittuvaisen ja otollisen kohteen muiden kiinnostukselle. Tämä suomalaisten on hyvä yhä ymmärtää, esimerkiksi kun 5 miljoonan asukaan Pietari sijaitsee tuossa nurkan takana.
Aikojen saatossa idän ja lännen ristipaine on näkynyt mm. ristiretkissä, Suuressa Pohjasodassa (iso- ja pikkuvihoineen), Suomen sodassa, talvi- ja jatkosodassa sekä kylmässä sodassa. Se, millaiseksi nyky-Venäjän ja Eu:n /Yhdysvaltojen suhteet kehittyvät, voi vaikuttaa yllättävän paljon Suomeenkin. Siksi yhä moni kannattaa ohjasten pitämistä omissa käsissä esimerkiksi kahden välisten suhteiden ylläpidossa Venäjän kanssa sekäasevelvollisuusarmeijan kannattamisen muodossa
2. Taju poliittisesta järjestelmästämme ja demokratiasta
Erityisen huolissaan yhteiskunnassamme ollaan usein siitä, että nuoret (ja vähän vanhemmatkaan) eivät ymmärrä vaikuttamisen ja yhteisten asioiden hoitamisen merkitystä. Sitten välillä ollaan taas huolissaan siitä, että jos äänestysaktiivisuus nousee, äänestetäänkin ihan vääriä puolueita :D
No, joka tapauksessa demokratia ja politiikka ovat tärkeitä asioita ja kotimaan historian opiskelu antaa eväitä ymmärtää vähän syvemmin suomalaisen poliittisen järjetelmän tiettyjä ominaispiirteitä:
-Yleinen käsitys demokratiasta: Miten säätyvaltiopäivät erosivat yksikamarisesta eduskunnasta? No, eduskuntauudistus antoi yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden jokaiselle tietynikäiselle suomalaiselle kun aiemmin alle puolet suomalaisista oli saanut jonkinlaisen mahdollisuuden vaikuttaa. Tämä myös naisille äänioikeuden ja vaalikelpoisuuden tuonut uudistus on teityllä tapaa jopa tärkeämpi yksittäinen tapahtuma kuin itsenäisyysjulistus.
- Miksi Suomessa on presidentti? Entä kuka määrää kaapin paikan: presidentti, päämisteri vai eduskunta? Miksi Suomen puolukartta on juuri sellainen kuin on?
Tietämys vallan kolmijaon suomalaisesta roolituksista sekä ymmärys siitä, miksi kullakin taholla on niin paljon valtaa nykyään kuin on, löytyy historian lehtien sivuilta. Sellaiset tapahtumat/ilmiöt kuin autonomian aikainen kielitaistelu, sisällissota, taistelu valtiomuodosta (kuninkaanteko Suomeen), Kekkoslovakia, elinkeinoelämän murrokset ja EU ovat vaikuttaneet siihen, miksi poliittinen järjestelmämme on juuri nyt sellainen kuin on.
3. Hyvinvointivaltion merkitys
Käymme jatkuvaa keskustelua yhteiskuntamme kestävyysvajeesta ja siitä, miten se olisi ratkaistava.
Onko hyvinvointiyhteiskunnalla tulevaisuutta ja millainen se voisi ja sen pitäisi olla? Joskus historia tarjoaa varteenotettavaa ajateltavaa tulevaisuutta mietittäessä. Jokaisen olisi hyvä muistaa ainakin seuraavat tekijät:
- Mitä seuraa, kun erot kansanosien välillä syvenevät? No, yleinen levottomuus, ääriliikkeet (esimekiksi Lapuanliike ja kommunisit 1920-1930-luvuilla) ja mahdollinen sisällissota (kuten Suomessa vuoden 1918 tapahtumat).
- Mikä merkitys on heikompien asemaa korjaavilla toimenpiteillä (esim. Lex Kallio eli maattomille maata, yleinen oppivelvollisuus, työelämän laisäädäntö sekä sosiaaliturvan luominen? Kansa ehetyy ja taistelee yhtenä miehenä vihollista vastaan talvisodassa.
Toisaalta on hyvä ymmärtää, miten nykyisen kaltaiseen vaurauteen on päästy ja millä hyvinvointi on tähän asti ylläpidetty. Historia ei tietenkään tarjoa valmiita vastauksia tulevaisuuteen, mutta on hullun hommaa jättää huomioimatta sen merkitys nykypäivälle ja arvioida, mitkä aiemmista toimintamalleista yhä kokeilemisen arvoisia ja missä kohtaa pään puuhun lyöminen kannattaa jättä väliin!
Tässäpä Tildan ajatuksia Suomen ja suomalaisuuden ydinkohdista. Toteutin postauksen alle kahdessa tunnissa lasten nukkuessa päikkäreitä (ja olen saavutukseta hyvin ylpeä :)) Tiedän, että blogiani seuraa ajoittain myös muita saman alan ihmisiä. Täydentäkääpä te, jos jokin jäi vajaaksi :)
Arvokasta ja rauhaisaa itsenäisyysjuhlaa kaikille lukijoilleni!
