maanantai 2. marraskuuta 2015

Ääniräätälillä


Tervehdys jälleen!

Olen blogivuosien aikana saanut monenmoisia yhteistyötarjouksia, mutta nyt kohdalle osui erityisen hauska ja mielenkiintoinen. Yksityisestä turkulaisesta musiikkikoulusta nimeltä Ääniräätäli otettiin minuun yhteyttä ja kysyttiin, haluaisinko tulla tutustumaan heidän toimintaansa ja kokeilla laulamista ammattilaisen ohjauksessa.

Ai haluaisinko? No kyllä! Tällaista minulta ei tarvitse kysyä kahdesti, sillä lauleskelu vähintään omaksi iloksi on ollut aina lempipuuhiani.



Ääniräätälien toimintaperiaatteena on tarjota äänenkäyttöön liittyviä palveluita ihan tavallisille ihmisille. Vaikka yrityksen kurssitarjonnasta toki löytyy laulutunteja edistyneemmille laulajille ja lauluryhmille, on opetusta tarjolla myös ihan vasta-alkajille. Tavoitteeksi voi ottaa vaikkapa esiintymisvarmuuden tai vaikkapa terveen puheäänen kehittämisen. Tämä jälkimmäinen vinkkinä erityisesti opetus- ja muuta puhetyötä tekeville ja heidän taustaorganisaatioilleen!
Ääniräätälit ovat pitäneet esimerkiksi kouluissa ja opettajayhdistyksissä äänenkäyttökoulutuksia.

Kaikki ääniräätäleinä työskentelevät (minusta muuten aivan huippu ja mieleen jäävä nimitys!) opettajat ovat taustaltaan koulutettuja musiikkipedagogeja, joilla kullakin on oman erikoistumisalueensa. Ääniräätälien tarjonnasta löytyy laulunopetusta sekä pop-jazz että klassiseen lauluun ja opetusta on saatavilla usealla eri kielellä.



Mutta mennäänpä siihen minun laulutuntikokemukseeni :)

Varasin laulutuntini Ääniräätäleiltä kätevästi omilla Facebook-tunnuksillani (tai vaihtoehtoisesti voi luoda erillisen käyttäjätunnuksen). Ääniräätälin sähköistä ajanvarausvihkoa selaamalla näkee kunkin opettajan vapaina olevat tunnit ja ajat, joita voi sitten rauhassa peilata omiin viikkosuunnitelmiin. Varauksesta saa vahvistuksen omaan sähköpostiin.

En kiireessä ehtinyt sen enempää vertailla Ääniräätälien erikoistumisalueita ja tulin sattumalta valinneeksi laulunopettajakseni Sanna Ajakaisen, joka on erikoistunut pop-jazz-lauluun. Sanna on  pop-jazz-lauluun erikoistunut musiikkipedagogi, joten hänen ohjauksessaan voi olla varma, että tekniikkapohjaan saa asiantuntevaa opastusta!


Voisin tässä välissä kertoa hieman omasta lauluhistoriastani. Lauloin ala-asteikäisestä lukiolaiseksi pienten paikkakuntien kansalaisopistojen ja koulujen kuoroissa sekä opiskelujeni aikana vähän kunnianhimoisemmassa  neliäänisesti laulaneessa lauluryhmässä. Samoihin aikoihin kävin vuoden verran myös laulutunneilla kerran viikossa. Sitten tulivat auskultoinnit, gradu ja varsinkin työelämä, joten lauluharrastus jäi. Jotain hämäriä muistikuvia minulla oli kuitenkin vielä mielessäni lauluteknisistä asioista siinä vaiheessa, kun Sannan juttusille menin :)


Juttutuokio ammattilaisen kanssa palautti kuitenkin nopeasti ainakin teorian tasolla mieleeni sen, mistä laulussa on kyse: Sannan määritelmän mukaan keskeistä on hengitys, sen tuki ja sijoitus. Suurimman osan tunnista keskityimmekin miettimään, mistä hengityksen pitäisi tulla. Usein hengitämme liian kevyesti ja pinnallisesti kropan yläosalla. Jotta laulaminen onnistuisi kunnolla, olisi ihanteellista, että hengitys leviäisi näin maallikon ilmaisemana  alas "kylkiin", jotta ääni saisi tukea vartalon kaikukopasta. Tavoitteena olisi hengittää oikeastaan niin kuin luonnostaankin teemme haukotellessamme. No, helpommin sanottu kuin tehty!

Toiseksi keskeistä laulamisessa on äänen sijoitus eli siis se, minne se ohjataan ja missä se soi. Uutta tietoa minulle oli se, että verrattuna klassiseen äänenkäyttöön pop-laulu soi pään onteloissa enemmän  horisontaalisesti kun taas klassinen laulu vertikaalisesti. Esimerkiksi aidot country-laulajat osaavat hyödyntää tätä äänen horisontaalista sijoitusta hienosti eikä kyseessä todellakaan ole mikään nasaaliääni.


Erilaisten hengitysharjoitusten jälkeen siirryimme availemaan ääntä. Olen äänialaltani kakkossopraano ja kokenut, että erityisesti alaääniä laulaessa ääni loppuu kesken. Sannan kikka oli avata ääntä ensiksi alaspäin, jolloin matalat äänet soivatkin yllättävän kauniisti ja pääsin useamman sävelen alemmaksi kuin yleensä.

Lopuksi sain valita vielä kappaleen, jota laulaa. Valitsin Pekka Simojoen "Tulkoon joulu", kun tuota talven juhlaa kohti kun ollaan menossa ;) Kumman paljon sitä unohtaa vuosien takaa oppimaansa, mutta toisaalta aiemmin opetettu palaa mieleenkin aika helposti, kun asiaan jälleen keskittyy. Mieleeni palautui asioita ainakin ala- ja ylärekisteristä sekä siitä, että lauleskella kannattaa hieman "hymyssä suin", jotta ääni ei sijoittuisi liikaa suun takaosiin.

Lämmin kiitos Ääniräätäleille mahdollisuudesta oppia jotakin uutta itsestäni ja äänestäni! Muistin taas, kuinka ihana asia laulaminen on :) Tänä syksynä olen jopa harkinnut johonkin kuoroon liittymistä, jotta lauleskelu olisi kohdallani hieman tähänastista säännöllisempää. Minulle saa siis vinkata kivoista, monipuolista ohjelmistoa esittävistä Turun seudun kuoroista, joihin kannattaisi hakea :)



Loppuun vinkkaan vielä Ääniräätäleiden oman kokoonpanon tulevasta konsertista. Las Divas esiintyy 28.11. Hirvensalon Taidekappelissa klo 17. Konserttiin voi ostaa lippuja Ääniräätäleiden sivuilta.

Mukavaa päivänjatkoa kaikille :)

Viimeinen on kuva lainattu Ääniräätäleiltä.

6 kommenttia:

Crline kirjoitti...

Pieni huomautus vain siitä että Tulkoon joulu on Pekka Simojoen sanoittama ja säveltämä, tosin varmaan tämän Laaksosen esittämä muiden muassa :) Mutta Simojoen laulu kuitenkin. Itselle se on tuttu yhteislauluna joten tuntuu vähän hassulta jos se tituleerataan esittäjän mukaan.

Olisi kyllä kiva päästä itsekin treenaamaan joskus laulamista ihan tekniikan yms. kautta, mutta jotenkin en ole vain kokenut olevani nii-iin hyvä laulaja että siitä olisi hyötyä. Tosin voisihan sitä oikeiden tekniikoiden kautta tulla lisää voimaa ja potentiaalia tähän mun aika rajoittuneeseen äänialaan. Ehkä, ehkä joskus. :)

Turun Tilda kirjoitti...

Crline: Kiitos huomautuksesta - tuo laalsosen lipsahtaminen ei ollut muuten ensimmäinen kerta tässä blogissa. Mitenköhän mielikuva istuu niin tiukassa ;)

Laulutunneista on hyötyä kelle tahansa nimenomaan esiintymisvarmuuden ja oikeanlaisen äänenkäytön kehittämisen kannalta. Onhan se tietysti maksullinen harrastus, joten monasti tunneilla käyvät ne, jotka harrastavat laulamista astetta vakavammin. Toisaalta, olisipa aika ihana joululahja saada vaikkapa viisi laulutuntia, joilla treenata sitä, mikä oman äänenkäytön kohdalla on ajankohtaisinta :)

Elina kirjoitti...

Hei kiinnostavaa! Minullakin on taustallani lapsuus- ja nuoruusvuosien pitkä lauluharrastus, ja olen usein miettinyt, että sitä voisi tavalla tai toisella elvyttää. Jos perustat joskus neliäänisen laulukokoonpanon, ilmoittaudun kakkosaltoksi!

Karkkis kirjoitti...

Hyvä postaus! Minä kävin hetken laulutunneilla, mutta sitten en työelämältä ehtinyt. Ajattelin, että keväällä voisin taas aloittaa. Olen samanlainen itsekseni laulaja ja haluaisin paremman tekniikan. Eräs kaverini onkin käynyt tuolla ääniräätäleillä. Jäi kyllä nimi mieleen!

Kutri kirjoitti...

Hei vitsi miten kiinnostavaa! Mulla on myös takana pitkä liuta kuorokokemuksia, joista edelleen parhaana pidän juurikin samaisen joululaulun säveltäjä-Simojoen vetämää Stemma-kuoroa Turun opiskeluajoilta. Parit amatööriteatterin musikaalipääosatkin olen tanssinut ja laulanut. Nyt on kyllä tullut tähän harrastukseen kamalan pitkä tauko, mutta hiukan oon nyt miettinyt paikalliseen kirkkokuoroon liittymistä, kun saatiin tänne vuosi sitten uusi, nuori ja tarmokas kanttori, joka on pistänyt koko köörin uuteen uskoon. Hiukanko olis siistiä päästä saamaan tuollaista ammattilaisten ohjausta kuin nuo Ääniräätälit! Lucky you!

Turun Tilda kirjoitti...

Elina: Hienoa! Olisiko laulupoppoomem nimi vaikka "kierrätysäänet" :D

Karkkis: Kiva, että oli kiinnostava postaus. Laulaminen on aika intensiivinen harrastus, joka ei kaikkiin elämäntilanteisiin oikein istu. Niitä suvantoja tai keski-ikää odotellessa ;)

Kutri:Vau! Sä olet ihan konkari! Muistankin tuon Kutrin musikaalimenneisyyden. olisipa liva ollut olla kärpäsenä katossa kuuntelemassa sua!