Tervehdys!
Viikko on ollut erittäin hektinen, mutta toisaalta mikäs siinä, kun mukavaa on ollut!
Ohjelmaan on kuulunut muun muassa muutamat vieraat, serkkuni häät Helsingissä sekä sunnuntainen Åblogien kirpparitapahtuma, joka kieltämättä oli jymymenestys! Enpä ole kirppistellessäni vielä aiemmin moista väenpaljoutta kokenut. Leuka suorastaan loksahti auki, kun klo 12 aikaan satuin vilkaisemaan olkani yli tiellä - autoja mateli paikalle horisontista asti! Ostajat jonottivat haluamiaan juttuja jo kymmeniä minuutteja ennen myynnin alkua - allekirjoittanutkin joutui toppuuttelemaan innokkaimpia, jotka olisivat putsanneet meikäläsenkin pöydästä tietyt haluamansa jutut. Sain myytyä niin paljon roinaa ja vanhoja vaatteita, että se onneksi jo tuntuu ja näkyy komeroissa (ja jopa lompakossa). Mikä helpotus :D Tämä hoitovapaalla oleva bloggaaja kiittää ja kumartaa Åblogi-poppoota mahdollisuudesta päästä mukaan myymään :)
Mutta sitten viikonlopun häähumuun. Olin jo muutaman viikon pyöritellyt, mitä kummaa laittaa sekä itseni että poikani ylle häihin. Muutama viikko sitten oli (, jos enää muistatte,) hieman koleampaa. Kiertelimme Turun vauvojen vaatteita myyvissä liikkeissä ja pienten poikien juhlavaatteiden kohdalla oli aina ei oota. Alkoi jo vähän hermostuttaa! Tytöille oli taas rimpsumekkoa toisensa perään, mutta kuulema poikain juhlavia bodyja myydään kuten eräässä nimeltä mainitsemattomassa ruotsalaisesa ketjussa todettiin "yleensä ennen joulua". Mitä pippuria? #'&¤ No nämä ovat taas niitä poikalapsen äidin vuodatuksia.
No, onneksi päätin vielä kerran tsekata Alvarille joululahjaksi ostamani Laura Peterzéns-merkin asukokonaisuuden. Olin testannut sitä pojalle Kööpenhaminassa, mutta en ollut saanut vedettyä paitaa päälle, ja ajattelin sen olevan jo auttamattomasti liian pieni. Höhlä minä! En ollut tajunnut, että paidassa on kauluksessa napit, jotka aukaisemalla hieman helpottaa paidan päälle pudottamista. Alvarin vaatepulma ratkesi kertarysäyksellä :D Tosin hiostavan kuumana hääpäivänä vaihdoimme pojan päälle Lindexin seilorishortiasun. Pikkumies oli siis vallan fiininä koko juhlahumun ;)
Omaa pukeutumista hieman rasitti ainakin ajatuksen tasolla yhä jatkuva imetys. Joo - miettikääpä, millainen meidän imetyksellinen alkutaival oli! Siihen nähden en olisi ikinä uskonut rintaruokkivani lasta vielä 11 kk iässä ja sen onnistuvan ihan missä vain. Oikeastaan ongelmana taitaa olla se, että maitoa tulee yhä niin runsaasti, että poika pystyy sammuttamaan janonsa sillä eikä ole kiinnostunut pulloista ja mukeista kuin pienten vesihörppyjen muodossa. Mitenkähän ihmeessä onnistumme lopettaamaan imetyksen? Tuttavien samanikäiset vauvat ovat kuulema kuvainnollisesti sylkeneet tissin suustaan jossakin vaiheessa, mutta ei meidän pieni herra. Hän rakastaa touhua! Yöimetyksen olemme lopettaneet siinä 8 kk iässä, mutta aamulla klo 6 poika saa ekat maidot ja siitä eteenpäin koko päivän. Itse asiassa tuo aamurinta mahdollistaa sen, että poika vetää vielä parintunnin tirsat ja heräilee mukavasti vasta siinä puoli yhdeksän maissa. Kyse on siis myös vanhempien mukavuudenhaluisuudesta. Jatkamme varmaan ainakin nämä kesän lämpimät kelit imettäen, mutta saas nähdä miten paljon ennalta imettämisen takarajaksi asettama vuoden ikä paukkuu...
Mutta takaisin äidin asuun. Sen verran kuitenkin halusin tähän kesän ainoaan juhlaan laittautua, etten suostunut laittamaan mitään imetusvaatetta enää ylleni! Päättelin touhun onnistuvan turkulaisesta second hand-liike Sifongista löytämässäni strech-mekossa, sillä siinä on alas asti ulottuva vetoketju ja toisen olkapään sai kohtuu vaivattomasti ujutettua mekosta ulos. Jalkaan sujautin ensimmäistä kertaa huutonet-Parikkani. Jaksoin juhlien puoleen väliin, jolloin sujautin ballerinat jalkaan. Sen verran mukavuudenhaluiseksi olen tullut ;)
Tässä kaikki tällä kertaa. Jatkan Alvarin kuulumisista toisen postauksen myötä :)
Mukavaa lämmintä päivää kaikille!
6 kommenttia:
Hienot asut molemnilla!
Minäkään rn löytänyt kivoja juhlabodyja ennen ristiäisiä, joten piti tuunata itse. Tai no, siitä eräästä ruotsalaisketjusta löytyi yksi malli, jossa oli jok harmaa tai tummansininen trikoinen (!) rusetti kaulassa. Ei ihan sitä juhlavinta sorttia. Onneksi ristisäisissä isommilla pojilla näkyi olevan kivoja liiviasuja ja kauniin värisiä kauluspaitoja. Ehkä se tästä helpottaa.
Heh. Mulla kanssa imetyksen lopetus mielessä. Mutta meillä paukkuukin kohta 2 v. :) Ja, en koskaan, ikinä olisi voinut uskoa itse venyväni näin tolkuttoman pitkään imetykseen. Vaikka tiedän, että jotkut väittää ihmisen vierotusiän olevan luontaisesti jotain 2-6 v välillä...
Neiti käy hörpyillä aamulla ja illalla. Tähän aamu / ilta-rytmiin päästiin n. 1 v 3-4 kk iässä ja n. 3-4 krt/ d oli siinä n. vuoden iässä, näihin pyrin määrätietoisesti ja vähän rajoitellen ja erilaisilla huomionsiirtämismenetelmillä. Töihinkin palasin jo ennen kuin täytti vuoden, ja siihen tulikin sitten luonnollinen väli. Isänsä tarjoili ihan vettä työpäiväni ajan, vastiketta ei tarjoiltu siinä välissä ennen lehmänmaitoaikaa siis lainkaan. Kun tähän rytmiin sitten päästiin niin imetys ei vaikuta päivään enää mitenkään enkä edes koko asiaa oikein mieti. Siksi tämä on kai venynytkin. Edelliset imetykset lopetttelin siinä ennen 1 v 3 kk aika sujuvasti. Pientä tyrmistystä oli ollut kun tarjoilu loppui. Tässä viimeiseksi jäävässä imetyksessä ajattelin ensin siis samaa, mutta sitten 1,5 v kohdalla huomasin, että ei tullut lopetettua, sitten ajattelin kesää ja nyt sitten sitä 2 v (syyskuussa)rajapyykkiä. Eiköhän siinä ole jo riittämiin :D
Hienoa, että teilläkin on imetys onnistunut noin hyvin! Oma suositukseni on jatkaa vielä, mikäli pidät hommaa helppona ja sitten pikkuhiljaa vähennellä laiskaan tahtiin. Siinä vaaditaan ehkä vähän sisua ja kovaa luonnetta, kun on jonkin kerran päättänyt ns. lopettaa. Ja ehkä äidin pitää aluksi vähän niinkuin kadota niillä hetkillä, jotka on yhdistyneet imetykseen. Monet lapsukaiset myös lopettavat tosi helposti kokonaan ns. normiravintoon siirryttäessä yli 1-vuotiaina.
(Muuten niitä 8-9 kk itsestään lopettajia, joista minäkin olen kuullut, ei minulle ole osunut, täällä on pidetty saavutetuista eduista kiinni.)
t. Anna
Minusta imettäminen oli helppoa ja hyvä tapa antaa myös läheisyyttä lapselle. En siis aloittanut vieroitusta missään vaiheessa. Tytär meni reilun vuoden ikäisenä päiväkotiin, ja tisutouhut oli niin tärkeä juttu silloin, että hyvä kun saatiin kotiin palattua päällysvaatteet pois ennen toimitusta. Lähes päivälleen 2-vuotiaana tytär oli isovanhemmilla hoidossa parin yön yli. Sieltä palattuaan hän ei enää pyytänyt rintaa, ei kertaakaan. Oli ilmeisesti unohtunut. Ihmettelin vain, että menipä helposti. Jälkikäteen olen ollut tosi tyytyväinen kahden vuoden imetykseen, vaikka kulmakarvojen nostelijoitakin toki on ollut. Kaksi vuotta on muuten muistaakseni myös WHO:n suositus. Ja tosiaan vain suositus. Lapset, äidit, perheet ja elämäntilanteet ovat erilaisia.
T:Maija
Merimiespuku on aina suloinen!
Meillä oli sellainen 9 kk iässä itsestään lopetteleva. Jollain konstilla sain kertoja harvennettua ja lopulta oli enää iltaimetys ennen nukkumaanmenoa, jonka jälkeen laitettiin nopeasti tutti suuhun. Sitten joku kerta laitettiin heti pelkkä tutti ilman imetystä ja se onnistui. Rinnat silti vielä täyttyivät ja parin päivän päästä ajattelin, että vauva voisi vähän imeä niitä tyhjemmäksi. Mutta eipä enää kelvannut äidin rinta. Tutti vei sitten jo voiton.
Vakkari
Todella ilahduttava kuva tuo, missä pikkuherra on merimiespuvussa... :) -Suotar
Karkkis: Ehkä helpottaa, ehkä ei.. Poikalapsen äidin silmä kuitenkin kehittyy tarttumaan hetkeen, jos jotain sopivaa on kerrankin saatavilla - olen ainakin itse hamstrannut kivoja juttuja kaksin koin, jos sellaisia sattuu olemaan tarjolla ;)
Anna: Kiitos kokemuksen jakamisesta! Ihana tuo sananparsi siitä, ettei saavutetuista eduista tingitä ;) Varmasti imetys jatkuu täälläkin vielä tovin, äkkilopetus tuskin onnistuu. Jos nyt aluksi päästäisiin samaan kuin teillä. täälläkään ei vastiketta ole pullosta huolittu ja pullosta juominen on muutenkin vähän sitä ja tätä. Mukihörppyjä otetaan, mutta välillä nekin lentää päin äidin pläsiä...
Maija: Kiitos kokemuksen jakamisesta! Jokainen tosiaan toimii omien fiilistensä mukaisesti. Aika ihanteellisesti teillä kyllä sujui tuo imetyksen lopettaminen!
Vakkari: Sinulla on muistaakseen tyttö? ;) Kömpelön empiirisen tutkimukseni mukaan tytöt taitavat helpommin luopua tissittelystä kuin nuo pikkuherrat ;)
Suotar: Kiitos kommetista :D
Lähetä kommentti