Ajantaju alkaa pikku hiljaa pettämään, enkä vahingoksenikaan muista, milloin olen viimeksi tänne kirjoitellut. Mutta ei se mitään, arki on rullannut mukavasti eteenpäin ja monet asiat ovat napsahdelleet paikoilleen. Tässä muutamia havaintoja kuluneesta:
1. Saimme miehen talvilomaviikolla varattua Kela-ajan ja mietittyä ensi kesän ja sen jälkeisen ajan hoitokuvioita. Päätettiin sitten, että isi hoitaa Alvaria kesällä ja äiti yrittää vihdoin viimein saada kursittua opotutkinnon kokoon. Näillä näkymin jatkan hoitovapaalla kesään 2016. Onhan se tietysti taloudellisesti iso päätös, mutta pienen miehen elämän mittakaavassa muutokset tuossa ajassa ovat vielä suurempia :)
2. Viimeiset viisi yötä on harjoiteltu unikoulua. Isä on siirtynyt nukkumaan Alvarin seuraksi ja äiti on evakossa työhuoneessa. Viime yö oli hieman levottomampi, mutta muuten voi kai todeta, että yöheräilyt ovat vähintään puolittuneet. Toki siinäkin on edelleen ne puolet liikaa isän kannalta ja seuraavaksi, jos tilanne ei muutu, poika siirrettäneen omaan huoneeseensa nukkumaan. Äiti laittaa sitten pojan huoneen lattialle patjan valmiiksi, jossa yöimetykset hoidettaneen (ei siis edelleenkään osata mukavasti ruokailla istualteen) ja tämän lapsen kanssa uusia imetystemppuja ei enää kyllä opetellakaan!
3. Ferm Livingin tapettitilauskin sai vähän vauhtia ajatuksesta siirtää Alvari omaan huoneeseensa. Tässä saattaa kuitenkin käydä niin, että tapiseeraus siirtyy kesäksi, kun totesimme pojan huoneen seinissä olevan muutakin korjattavaa.
4. Äitillä on uusi imetysmekko! Tykkään kuvissa ylläni olevasta Pia & Paula-merkkisestä mekosta kovasti. Se vilahti itse asiassa noissa Lännen Median lehtijutuissakin, jolloin se oli matkalla Eijan muokattavaksi. Helmasta lähti sellainen 10 cm ja nyt se on mielestäni aika kivan mittainen. Tällaisia edestä avattavia mekkoja on ollut aikas vaikea löytää, mutta tässä mätsää kaikki: tildamainen väri, kestävä materiaali ja käytännöllisyys :)
Mekko on Eijan epäilyjen perusteella joko 60-luvun lopul ta tai sitten 70-luvulta. Harvoin kohdalle on sattunut näin heleää 70-luvun värimaailmaa! Yleensähän retrovärit ovat sellaisia kellertävän vihertävän kukertavia :)
Ikea-reissukin tuli heitettyä ja Adalmiinan helmi-tyynynpäälliselle hankittua sisätyyny. Ihanan herkullisen pinkki jättipoppanatyyny, vaikka itse sanonkin. Olisi tehnyt mieli ostaa toinenkin sohvan toiseen päätyyn, mutta budjetti tuli vastaan :)
Sellaista tällä kertaa. Aurinkoisia päiviä kaikille!
Ps. Lisäsin tuohon sivupalkkiin muuten kysymyksen, jollaista ei ole aiemmin tässä blogissa esitetty ;) Odotan innolla prosenttijakaumaa, sillä mielipiteitä on esitetty vahvastikin molempiin suuntiin.
8 kommenttia:
Olisin kaivannut kyselyyn myös vaihtoehtoa "molempi parempi". Olisin halunnut osallistua, mutta en vain osannut päättää.
Toki jos ihan itsekkäästi ajattelen, kuvat ovat tietysti kauniimpia kun kasvosi näkyvät, mutta ei minua mitenkään älyttömästi haittaa nuo sydämetkään ja ymmärrän hyvin anonymiteetin tarpeen.
Tietysti ajat muuttuvat ja nykyisin lienee ihan normaalia ja hyväksyttyä pitää blogia eikä kukaan kummastele omien kuvien jakamista internetissäkään. Eli toisaalta jos olet itse sitä mieltä, että voit kasvosi blogissa näyttää, niin mikäs siinä.
Olethan jo lehtijutun kautta "astunut ulos kaapista", joten kasvojen piilottelu tuntuu nyt turhalta.
Vastasin kyselyyn "ilman kasvoja", koska se mielestäni osui lähemmäs todellista mielipidettäni:
Bloggaa juuri niin kuin sinusta itsestäsi hyvältä tuntuu! :) En ole koskaan edes kiinnittänyt huomiota kasvojen peittämiseen, mutta taidankin olla vähän "old school" tämän asian suhteen. Mietin aikaa 7-8 vuotta sitten, jolloin itsekin pidin vanhalla nimimerkilläni aktiivisesti hääblogia. Silloin oltiin liki kaikki kasvottomia ja anonyymejä - nykyään se lienee enemmän poikkeus kuin sääntö, mutta toisaalta blogien tarkoituskin on aikojen saatossa hieman muuttunut.
Minäkin vastasin "ilman kasvoja", sillä olen tottunut sydämiin ja kuvittelen mielessäni sinulle kasvot. Tosin tottuisin tietysti kasvoihinkin, mutta eihän kirjojakaan lueta tuijottaen koko ajan kirjailijan naamaa. Sinun blogisi on tekstipainotteinen.
Muita syitä: kasvottomuus helpottaa asukuvien onnistumista, ammattisi on hiukan riskaabeli kasvojen näyttämiselle, et tavoittele blogillasi kaupallista hyötyä.
anonyymi1:Itsekin ajattelen itse asiassa noin, että molempi parempi. En yksinkertaisesti jaksaisi puunata itseäni kasvokuviin, mutta joitakin hiuksiin tai koruihin liittyviä lähikuvia voisin joskus laittaakin. Tai jos jossakin kuvassa olisi jakamisen arvoinen ihana tunnelma! No, katsotaan. Joka tapauksessa mielenkiintoiselta näyttä tuo lukijoidne tähän astinen mielipidejakauma...
anonyymi2. tavallaan joo, mutta kaikki eivät (varsinkaan satunnaiset blogivierailijat)eivät välttämättä ole lehtijuttua lukeneet ja osalta henkilöllisyys menisi yhä ohi. Ja tämä olisi ihan suotavaa. :) Lisäksi en jaksaisi puunata itseäni kuvien otto kuntoon.
Äni: Olisi mielenkiintoista tietää, antavatko nimenomaan pitkään blogiani seuranneet noita kasvottomuusääniä! Minussahan elää toki sellainen pieni vastarannankiiski - eli siinä mielessä voisin ihan periaatteesta blogata kasvottomana, vaikkei sille mitään muuta varsinaista syytä olisi ;)
anonyymi3: Pidän itsekin blogiani tekstipainotteisena, varsinkin kun suurimman osan kuvista otan nykyään ihan laiskuuttani/ kiireisyyttäni kännykkäkameralla, heh. Toisaalta on kiva kuulla, että juuri tekstit saavat ihmiset palaamaan blogiini.
Tuosta kaupallisuudesta muutama sananen: Joo, en halua mainostaa blogissani ihan mitä vain, mutta toki teen välillä yhteistyötä, josta saan hyötyä ainakin elämyksen muodossa. Lisäksi en vastustaisi lainkaan, jos jokin taho haluaisi maksaa minulle kirjoituksistani - valitettavasti vain tällöin ehkä niitä mainoksiakin näköjään pitäisi ottaa banneriin...
Eka anonyymi palaa vielä, että jos kasvottomuus tarkoittaa sitä, että otat useammin asukuvia ja saamme niitä täällä blogissa ihastella, niin olen sitten ehdottomasti sen kannalla - ymmärrän tosi hyvin sen ettei aina jaksata puunata naamaa ja kuvien ottamiseenkin menisi varmaan paljon kauemman kun pitäisi valita ne kuvat, joissa myös ilme on hyvä (näin ainakin mulla olisi!).
Toki välillä olisi kiva jos kasvot näkyisivät, juuri kuten sanoitkin niin juuri meikki-/koru-/kampauskuvissa kasvojen näkyminen voisi olla perusteltua ja tunnelmakuvissa. En sitten tiedä olisiko ihan hassua, jos blogissasi olisi kuvia sekä että?
Minä olen lukenut blogiasi lähes alusta asti, jostain 2008/2009 ainakin, joten sinällään olen kasvottomuuteen ehkä tottunut.
Valitsin kasvottomuuden, koska ajattelin sen olevan sulle "comfort zone." En osaa esittää vaatimuksia tuntemattomalle blogistille. Siinä on jo tarpeeksi, että joku haluaa raottaa elämäänsä ja tarjoaa mulle mukavia, viihdyttäviä hetkiä netissä. Kunnioitan yksityisyyttä, rajanvetoja ja hyväksyn blogistin antamat ehdot sellaisenaan. :)
Lähetä kommentti