Mukistaan ope tunnetaan

Minä juon teetä. Ja kahvia. Ja vettä. Tunneilla. Osaksi tämä johtuu siitä, ettei koulussani ole varsinaisia välitunteja, jolloin niitä juoda. Toisaalta olen puhetyöläinen, jonka on pakko saada pidettyä ääni auki varsinkin lukion tunneilla.


No, asia on käynyt varsinaisen selväksi myös opiskelijoilleni. Viime vuoden penkkaripäivänä Tilda ja kuppi ikuistettiin hienosti julisteeseen. Joku oli oppinut ainakin jotakin minun tunneillani - siis sen, että mukissani on hieno tähti :D

Tämän vuoden abit pistivät paremmaksi - sain upean historianopettajalle hyvin sopivan geisha-aiheisen jättimukin! Abit olivat kuulema seuranneet pidemmän aikaa huolissaan kuppini liikkeitä kädessäni ; teekuppi kuulema heilui ja oli vaarassa läikkyä yli aina innostuessani tai komentaessani ;) Ongelma korjaantuisi, kun siirtyisin käyttämään tuota kolme kertaa suurempaa mukia...

Voi tätä muistojen karttuvaa aarreaittaa :)

Faktoja

Tänään ei verbaalinikkari minussa taida päästä vauhtiin, mutta muutamia (kyseenalaistettaviakin) faktoja voinen kehään heittää:

1. Elämä hymyilee enemmän, kun päivät ovat pidempiä. Kaikki valoisa aika ei kulu enää työpaikalla.

2. Päivän asu -kuvienkin ottaminen on huomattavasti helpompaa, kun ei tarvitse ruinata kollegoja niillä, vaan napsaista ne valossa kylpevässä kodissa sitten töiden jälkeen :) Syksyllä kertaalleen kuvattu asu Gina Tricot-pitsipaitoineen näyttää - yllätys-yllätys paljon paremmalta luonnonvalossa.

3. Oma inhokkikurssikin nousee potenttiin kymmenen, kun sitä saa opettaa sopuisalle luokalle. :D Valitettavasti pätee myös käänteisenä :(

4. Historianopettajista on yhä kaikkein eniten ylitarjontaa. Asiasta saattoi lukea viimeisimmän Opettaja-lehden pääkirjoituksesta. Yön pimeinä tunteina aloin jälleen kerran pohtia alanvaihtoa... Aloittaakohan opetusministeriö piakkoin meidän muuntokouluttamisemme lähihoitajiksi? Vai mitähän Suomessa halutaan tehdä tälle ylikoulututulle opettajareserville?

5. Koulupohdintojen ohella äänestitte sisustuspostausten puolesta. Muutenkin äänestyksen lopputulos oli edelleen hyvin moninainen ja monipuolinen. Kiitos kunniasta! Yritän huomioida toiveenne, vaikka en usko, että hirveän suuria sisustusmuutoksia on tiedossa. Ehkä kuitenkin jotakin pientä silloin tällöin.

Oikein ihanaa ystävänpäivää kaikille! Seuraava kappale on omistettu kaikille minut henkilökohtaisesti tunteville rakkaille ihmisille lähellä ja kaukana :)

Lohdullista

Kaikki päivät eivät mene putkeen. Tarkoitan erityisesti uuden jakson alkuun sijoittuvia päiviä - kun kokeet on korjattavaja tunnit valmisteltava (edes jotenkuten), se tarkoittaa tinkimistä esimerkiksi yöunista, jolloin kerrannaisvaikutukset ovat selvät esimerkiksi luokanhallinnan suhteen. Sosiaaliset tilanteet tuntuvat ylitse pääsemättämiltä!

Töiden jälkeen haluaa lähinnä käpertyä itkemään viltin alle silkkaa väsymystä. Noina päivänä mietin useimmin myös alan vaihtoa. Totesimme miehen kanssa, että onpa sentään hyvä, ettei molemmat meistä ole aineenopettajia.

Onneksi hyvä musiikki ja suklaa lohduttavat kuitenkin aina, ja tänään tuo musiikki saa surullisten uutisten vuoksi olla Whitney Houstonia. Mietin vain, että voi miksi taas eräs musiikkitaivaan kirkkaimmista tähdistä putosi ennen aikojaan...

Pidän todella paljon Whitneyn syvästä ja tunteikkaasta äänestä, vaikka rmb-musiikki ei muuten olekaan suurimpia suosikkejani (esim. Destiny Child ja Mariah Carey ovat eräitä ikiaikaisia inhokkejani niekutteluineen...)! Pidän myös Houstonin monien laulujen sanoituksista. Fiksu ystäväni kiersi muuten 90-luvulla useiden supertähtien keikat silloin, kun edellä mainittu Houston ja Michael Jackson olivat vielä voimissaan! Olen aika kade ;)

Onneksi youtuben syövereistä voi kaivaa vanhoja musiikkivideoita näytille. Mukavaa loppuiltaa, vaikkapa Whitneyn parissa :)

Siskontyttö Senni

Minustakin on tullut vihdoin täti! Tämä vaavi on oraalivaiheessa, testailee maitonaskaleitaan vähän kaikkeen ja pyörii kuin väkkärä. Pennun kuvaaminen olikin yllättävän vaikeaa (tämä oli ainut terävä kuva).

Mutta on se suloinen! Tunnen ensimmäisen kerran orastavaa koirarakkautta... Corgin tassut ovat muuten kuin Manun monot! Toinen korvakin noussee pystyyn tässä parin kuukauden sisällä ;)

Mukavaa keskiviikkoa kaikille!

Kyllä punainen on blondin väri!

Mielestäni eräs kauden 2011-2012 kivoimpia trendejä ovat olleet 60-luvun vaikutteet. Tästä hyvä esimerkki on H&M:n uusin kevät mallisto; se sisältää kirkkaita värejä, a-linjaisuutta, pieniä kauluksia sekä twinset-mallisia neulenuttuja.

Oman 60-luvun tyylisen neuletakkini löysin eilen - punainen väri oli pompannut esille jo Sokoksen esitteessä, mutta lopullinen vakuuttuminen tapahtui paikan päällä Wiklundilla, kun totesin In Wearin nutun punaisen olevan hipiälleni juuri se otollisin kylmään taittuva verenpunainen. Olen väreiltäni todella vaalea ja hieman väritön, mutta kyseinen väri saa olemukseni mielestäni hehkumaan hyvällä tavalla. Sama maaginen vaikutus on siinä oikeansävyisessä punaisessa huulipunassa. Huomaan iän karttumisen myötä ymmärtäväni yhä paremmin samansävyisen äitini kauneusvinkkejä: hän ei ole harrastanut koskaan voimakasta silmämeikkiä - vain tasoittanut ihon sävyn, huolitellut kulmat, taivuttanut ripset sekä laittanut mascaraa ja ilmeen kirkastavaa huulipunaa.

Mikä on sinun sukusi naisten ikiaikainen kauneusvinkki?

Ps. Muistakaapa viimeiset villahousutkin tuo sivupalkin kysely :)

Ps 2. Hei tyylikriitikot, eikös tämänpäiväinen tätityylini ole suoraan MTV3:n Ranskan kirjeenvaihtaja Helena Petäistöltä pöllitty :D