perjantai 10. huhtikuuta 2015

Toisen käden trikoota ja paitavuoria


Perjantaista!

Täytyy todeta, että kierrätyskeijuvuosi on jättänyt pysyviä vaikutuksia kulutustottumuksiini. Sen sijaan, että olisin lähtenyt kauppaan trikoopaitaostoksille, klikkailin itseni vanhasta tottumuksesta huutonettiin ja ostin eräältä hyväksi todetulta kontaktilta neljä Marimekon retropaitaa. En todellakaan ole mikään Marimekko-asiantuntija, mutta nämä retrommat paidat vaikuttavat ainakin ihan laadukkailta.


Hintaa paidoille tuli 45 euroa postikuluineen, mikä on varmaankin jostakusta liikaa ja toisesta taas ok. Paidat eivät olleet ihan priimaa, pesunukkaa löytyy ja mallit ovat hieman kitistyneitä (tai sitten ne on vaihtoehtoisesti tehty sellaisella vuosikymmenellä, jolla niukempi malli on ollut muotia). Tuo sini-valkoraitainen ja kuvassa ylläni oleva pallopaita jäävät varmasti käyttöön; sen sijaan tuo vaaleanpunapalloinen kesäpaita olisi varmast tosi viilee jollakin xs-kokoisella laiheliinilla maxihameen kanssa. Katsotaanpa, lähteekö se kiertoon. Ylempi musta-valkopalleropaita on puolestaan vitosen löytö Ihana Kirppikseltä (r.i.p) ja ollut aivan oivallinen näinä imetyskuukausina! Materiaali on kuitenkin erilaista kuin noissa uudemmissa ostoksissa; elastaanipitoisempaa ja malliltaan pidempi.


Mutta miksi päädyin kirppistrikoisiin? Seuraavaksi muutama sananen trikoopaidoista ylipäätänsä:

Olen tosiaan ollut todella turhautunut juoksemaan paitaostoksilla kaupoissa. Bulkkipaidat ovat ylipäätänsä laadultaan niin vaihtelevan tasoisia, ettei koskaan tiedä, mikä kestää ja mikä ei. Samalla valmistajalla voi olla hittejä tai huteja ihan saman mallin sisällä - lähdet hihkuen hakemaan toista kappaletta ja saat pettyä. Usein paidat reikääntyvät heti ensimmäisessä pesussa tai saumat lähtevät helman reunasta purkaantumaan. Tuntuu turhauttavalta laittaa kymppiäkään paitaan, joka ei kestä...


Toisaalta, vaikka olen löytänyt hyvät kanavat vintagevaatteiden, Nanson ja muiden parempien merkkien, hameiden ynnä mekkojen kierrättämiselle, kaappini paitavuoret ovat ongelma - pienikokoisena en saa myytyä niitä kirppiksillä, vaikka laatu olisi edelleen ihan kohtuullinen (ja raskauden myötä en todellakaan enää mahdu niihin itse). Välillä olen miettinyt, pitäisikö koko satsi vielä UFFn tai H&M:n kierrätyspisteisiin, mutta aprikoin, mikä mahtaa olla paitojen kohtalo noissakaan? Päätyvätkö ne kuitenkin kaatopaikalle? Voiko elastaania sisältäviä puuvillapaitoja käyttää teollisuuden lumppunakaan?

Pieneksi jääneitä paitoja ja toppeja on kaapeissani paljon (olen säästänyt ehjät paidat varmaan viimeisen kahdeksan vuoden ajalta...), että tuskin ne kaikki löytävät uutta elämään pölyreipuina tai autonrassausrätteinäkään. Eniten minua tosiaan mietityttää elastaanipiteoisen puuvillapaitojen kohtalo, polyester-tuotteethan on helpompi hyödyntää uudelleen teollisuuden raaka-aineena. Kirppareillakin ne tuntuvat menevän paremmin kaupaksi (johtuu ehkä rypyttömyydestä...).

Pohdimme taannoin asiaa Hopeapeilin Elinankin kanssa ja ilmeisesti lähiaikoina on tulossa (vuonna 2016) asetus, joka kieltää tesktiilijätteen viemisen kaatopaikalle. Kuitenkaan tällaisen huonomman tesktiilijätteen kierrätysmahdollisuuksia ei löytynyt paljoakaan Elinan googlettelun tuloksena!! Forssan seudulla asia on ilmeisesti kunnossa, mutta mites me muut? Minkä ratkaisun sinä olet keksinyt?

Millaisen ratkaisun sinä olet löytänyt trikoopaita/-toppiongelmaasi? Entä haluatko vinkata hyväksi toteamastasi trikoopaitamerkistä?

Täällä on ainakin yksi ratkaisua kipeästi kaipaava kuulolla, toivottavasti muitakin!

Huomenna on luvassa sitten vähän teatteriasiaa! Kuulemisiin siihen asti :)

12 kommenttia:

Kurvillinen kirjoitti...

Nyt oli aivan pakko jättää kommentti tännekin ihan ensimmäistä kertaa.. :)
On ihana tehdä löytöjä kirpputorilta. Itse reiluna XL:nä kirpparitarjonta on välillä niukkaa, mutta sitä enemmän löydöistä iloitsee. Liikeketjujen vaatteissa on auurta laatuvaihtelua ja pienten reikien ilmestyminen muutaman pesun jälkeen ottaa päähän. Vähän kärsineistä vaatteista olen leikannut kuteita ja virkannut mm. Puhdistuslappuja. Jatkoprojekteja täytyy kehitellä. ;) Vanhoista farkuista on tullut farkkuhameita, paikkoja ja tyynyliinoja koirien tyynyihin.

Anonyymi kirjoitti...

Vanhoista trikoovaatteista voi ommella pipoja... En ole itse todellakaan mikään taituri, mutta ihan kohtalaiset sain väsättyä minäkin. Hyviä ohjeita löytyy ihan googlettamalla esim. "t-paidasta pipo". Terv. Riina

Anonyymi kirjoitti...

Jos paitoja on jo kaappi täynnä, eikö paras ratkaisu olisi olla ostamatta lisää? Tai olla ostamatta neljää paitaa kerralla? Älä käsitä väärin, arvostan tosi paljon sitä, miten kerrot ostostottumustesi muutoksesta, mutta ihmettelen välillä tarvetta hankkia monta samaa vaatetta kerralla, etenkin jos entisiä on. Varmasti ostat tarpeeseen, en siis tarkoita kritisoida, älä pahoita mieltäsi! Enkä ole puhdas pulmunen tässä itsekään (juuri siksi olenkin asiasta kiinnostunut): omakin kaappini pursuaa vaatetta ja juuri siksi olen mielenkiinnolla seurannut kierrätyskeijuvuottasi. Itse ostan pääosin kirppareilta, mutta nyt välttelen niitäkin, kun lisää vaatetta ei vaan tarvitse yhtään enää.

Tämä uusi kierrätyssysteemi kiinnostaa minuakin... Just vein lähes puhkikuluneen talvitakin sekajäteastiaan. Takki oli liian huonokuntoinen kirpparille vietäväksi, mutta mietin kyllä sitä roskiin kantaessani, että minne tämän ensi vuonna sitten vie. Ei hajuakaan.

Aurinkoista kevättä!

Turun Tilda kirjoitti...

Kurvillinen: Kiitos kommentista ja vinkeistä! Olen haaveillut omista räsymatoista, joten täytyypä funtsia, pitäisikö osa lumppupaidoista sittenkin säästää matontekotalkoita varten. Kaveristani tuöi nimittäin talokauppojen myötä myös kangaspuiden onnellinen omistaja ja hän on luvannut opettaa joskus sen saloihin :) Nuo farkkuvinkit oivat myös oivallisia :)

Riina: Kiitos; pojalle voisi muutaman pipon tulevaisuudessa väsätäkin :)

anonyymi: Kiitos asiallisen kriittisestä kommentista!

Varmasti ostan liikaa edelleen, mutta huomasin taas kirjoittaneeni kiireessä hieman vaillinaisesti:nuo trikoopaidat, joista kirjoitin, ovat siis itselleni pieneksi jääneitä; nuo vanhimmat jo pelkästään vanhahtavan napamallinsa vuoksi, mutta vuosien ja varsinkin nyt raskauden myötä olen muutenkin muutaman koon isompi kuin paidat. Siksi ongelma on todellinen! Joku toine olisi varmaan vienyt paidat jo UFF:n laatikkoon tai heittänyt ne roskiin, mutta olen otaksunut, että UFF:lla ja muilla second handia myyvillä jo liikaa tuollaisia kellekään kelpaamattomia trikoopaitoja ja toisaalta en ole pystynyt pistämään niitä kaatopaikallekaan. En myöskään usko, että paitani menevät krippiksellä kaupaksi, sillä kokemuksetsa tiedän, että xs-kokoiset vaatteet liikkuvat varsinkin täällä suburbiassa heikosti!

Olen yrittänyt selvittää, mikä kelpaa lumpuksi, mutta ilmeisesti pitäisi olla puhadata puuvillaa tai selkeää tekokuitua? Jos joku tietää, niin olisin todella kiitollinen infosta!

Kierrätyskeijuvuoden aikana taisin hankkia kaksi tavallista trikoopaitaa - toisen sain anopilta lahjaksi ja sitten ostin tuon ylemmän Ihana Kirppiksen Maripaidan. Toki imetyspaitoja tuli hankittua, mutta niistä pääsen taatusti myymällä eroon :)

Emmi kirjoitti...

Täytyy tähän vinkata meidän "firman" facebook-sivut. :)

https://www.facebook.com/SEpipoHelsinki?ref=aymt_homepage_panel

Tää on siis meidän tapa hyödyntää kierrätetyt trikoopaidat. Tervetuloa tutustumaan ja tilaamaankin! :)

sari / lavian anna kirjoitti...

Tai sitten huonokuntoisesta tai ylijäämätrikoosta voi tehdä vaikkapa kierrätyspässin tai jonkun muun värikkäämmän otuksen :D. Käypä kurkkaamassa: http://laviananna.blogspot.fi/2015/04/ei-passimpaa.html

Turun Tilda kirjoitti...

Emmi: Kiitos linkistä! Mainostan teitä ihan varmasti tässä joku päivä. Alkoi muuten himottaa tuollainen jättirusettipipo ;)Pitäisköhän tilata syksyksi!

Turun Tilda kirjoitti...

Sari: Hei, ihan mahtavaa! Olet palannut bloggaamaan :D

Maarit kirjoitti...

Olen seurannut blogiasi tovin, mutten ole anonyyminä tohtinut kommentoida aiemmin, mutta nyt oman blogin ja nimimerkin myötä tähän tulkoon muutos. :)

Olen seurannut kierrätyskeijuprosessiasi ja siihen liittyviä ajatuksiasi suurella mielenkiinnolla. Hyviä, inspiroivia juttuja! Mahtavaa, että jokaisessa blogissa ei mahtailla kerskakulutuksella.

Lumppujen käsittely on aiheuttanut mulle paljon päänvaivaa. Vien hyväkuntoiset, mutta itselleni syystä tahi toisesta sopimattomat vaatteet kirppareille ja osan pidän kotivaatteinani puhkikulumiseen saakka, jolloin teen rytkyistä siivousrättejä. Mutta minne tosiaan käykään lumppujen tie, ku on aika heittää ne roskiin? Sekajätteiisinkö? Roskien kierrättäminen ei tunnu Turussa olevan aina ihan huippujamassa.

Anonyymi kirjoitti...

Luin tämän vasta, ja suosituksena suomalaisella r-collectionella on mielestäni varsinkin t-paidoissa hyvä hinta-laatu-suhde. Minulla on jatkuvassa käytössä monia. Ovat säilyneet hyvännäköisinä ja 100% puuvilla tuntuu hyvältä iholla ja kestää pesun 60°C.

Anonyymi kirjoitti...

Älä hyvä ihminen heitä kirvestä kaivoon, tai ainakaan niitä vanhoja paitojasi ;) sulla on alle vuotias lapsi ja imetät, jos nyt hetkellisesti et mahdu kaikkiin vanhoihin vaatteisiisi, niin ei niitä siksi tarvi poistaa. Pikku kuntokuurilla ja dieetillä olet taas vanhoissa mitoissasi :)

Citypulu kirjoitti...

Minulla on sama ongelma. Olen kokoa 36, paidat ei tahdo liikkua kirppiksillä. Olen ostanut viime aikoina todella vähän t-paitoja ja koittanut selvitä vanhoilla. Tarvin kuitenkin tummansinisen pitkähihaisen paidan jota käyttäisin kotelomekon alla. Kävin kaikissa ketjukaupoissa, mitään edes sinnepäin ei ollut tarjolla. Lopulta löysin Stockmannilta Philippa K:n t-paidan joka oli täydellinen. Ohutta luomupuuvillaa, kapea malli ja aika pieni kaula-aukko. Hinta oli suolainen, 50 euroa. Mutta jos paita kestää vuosia, ei se ole minusta kova hinta. Kannattaa katsoa merkin muutkin mallit, vaikuttavat mielestäni ihan hyvälaatuisilta.
Teen myös vanhoista paidoista kengänkiillotusrättejä ym. mutta ei niitäkään ihminen suuria määriä tarvitse.