Vihkikirkoksemme halusimme pienen, idyllisen Kuusiston kirkon Kaarinasta. Valinnalle oli montakin syytä: Mieheni on kotoisin Kaarinasta, mutta paikkakunnan pääkirkko on ruma 70-luvun bunkkeri. Minä puolestaan ihastuin ensi silmäykseltä tuohon pieneen puiseen merimieskirkkoon, joka sijaitsee varmasti eräällä Varsinais-Suomen kauneimmista kirkkomaista keskellä luontoa. Lisäksi kirkko on sopivan pieni, se tuli vieraistamme täpösen täyteen. Tällä tavalla tilaisuuteen saatiin intiimiä tunnelmaa.
Kirkkoon emme hankkineet erikseen mitään koristeita tai kukkia, sillä rakennus on myös sisältä kaunis kuin koru. Rustiikkiset lautaverhoilut yhdistettynä siroihin kristallikruunuihin riittivät.
Juhlapaikaksi onnistuimme saamaan Liedon Vanhalinnan Navettaravintolan. Tähän valintaan oli monta taustasyytä: Minä olen kasvanut ja viettänyt lapsuuteni vanhaan navettaan entisöidyssä talossa. Lapsuudenkotini nimi oli Vasikkakartano. Mikäpä olisi ollut Keski-Suomen tytölle parempi tapa muistaa synnyinseutuaan ja lapsuutensa kotia?
Koristelun linja muotoutui juhlapaikan sisustuksen ehdoilla. Vanha navettakartano oli sisustettu vanhoilla talonpoikaiskalusteilla ja oman herkullisen lisänsä antoivat seinustoilla olevat vanhat maitotonkat, hyllyjen kahvimyllyt ja muut talonpoikaiset tarvekalut. Siksipä meidän hääkoristelumme linjana ei voinut olla minkään sortin glamour tai bling-bling. Haimmekin tyyliä menneiltä ajoilta.
Juhlapaikan koristelun ytimeksi muodostuivat navetan ikkunoiden suuret tallilyhdyt, jotka olivat paikan omia. Saimme lainaksi suuria maitotonkkia, joihin sijoitimme nuoria koivunoksia ( tietysti suihkutettuina allergikkojen varalta). Juhlapaikan kukat tulivat isäni kauppapuutarhalta. Päädyin lukemattomista eri vaihtoehdoista hennon korallin väriseen ruukkuneilikkaan. Niitä äitini oli pyöritellyt valkoisiin silkkipapereihin ja sitonut vaalean vihertävällä organza-nauhalla.Keväinen vihreä oli muutenkin juhlien teemaväri. Se näkyi jo kutsukorteissa, bestmanien ja kaasojen pukeutumisessa, paikkakorteissa, makeisrasioissa ja ohjelma/menukolmioissa.
Hääparin paikan taakse hankimme Tiimarista värikkäistä niinistä tehtyjä "aurinkoja" tuomaan vähän väriä valkoista seinää vasten. Lisäksi morsiuspöydän molemmin puolin seinustaaa vasten oli sijoitettu isot maitotonkat täynnä koivunoksia. Äitini oli hetken inspiraatiosta sirotellut neilikan nuppuja pöydällemme, mikä oli kyllä erinomainen idea!
Noutopöytään olimme tilanneet Tuorlasta näyttävät asetelmat. Ne olivat jännä yhdistelmä perinteistä ja modernia koivunoksineen ja gladiokuksineen.
Kynttilät tulivat talon puolesta. Paikan perinteen mukaisesti ne sytytettiin vasta kahvin aikoihin, jotta tila ei olisi lämmennyt liikaa. Illan varjojen pidetessä ne loivat valtavasti tunnelmaa...
6 kommenttia:
Voi miten ihanan tunnelmallinen paikka ja kynttilät luonnollisesti lisäävät sitä ihanasti :)
Todella ihanan ja tunnelmallisen näköistä on ollut! =o)
Teillä on kyllä ollu tosi idylliset puitteet ja kaikki niin ihanasti sopineet yhteen, voi tännekin aistia menneiden aikojen henkeä :) Ja ajatella, että nuokin puitteet tulleet ihan luonnostaan, ilman että on pitänyt "tuunata" eli hirveästi muuttaa ja koristella tiloja.
Johanna: Tykkäsimme kovasti :) Kiva, että tunnelma välittyi!
Jana: Asiaa helpotti tosiaan nuo hyvät raamit ;)
Rva Herttainen: Tuo vanha navetta säästi kyllä paljolta vaivalta, koska se oli miljöönä hyvä. Oli siinä senkin puolesta tietoista valintaa, että paikka on Turun yliopiston alainen ja tullut tutksi jo auskuaikoina oppimateriaalin väsäämispaikkana... Akateemisina halusimme akateemisen paikan ;)
Hei!
Voisitko kertoa hieman lisää juhlapaikastanne, esim. miten järjestelyt ja yhteistyö henkilökunnan kanssa sujui. Olemme mieheni kanssa menossa naimisiin ensi kesänä Turussa, ja olen miettinyt Liedon Vanhalinnaa yhtenä vaihtoehtona juhlapaikaksi.
Anonyymi: Voin toki tehdä jonkin yleisemmän postauksen aiheesta. Näin sinulle paikkaa harkitsevana voin kertoa, että mielestämme kartanoravintolan osalta kaikki sujui mallikkaasti. Henkilökunnan palvelussa ei ollut valittamista ja valitsemamme pitopalvelun ruoka oli hyvää. Omia leipomisia juhliin ei kuitenkaan saa tuoda. Jatkoille saa tuoda tehdasvalmisteita (esim. sipsit) Boolikin on tilatta pitopalvelulta.
Jos häät pitää toukokuussa, paikasta ei tarvitse (ainakaan tänä vuonna ei tarvinnut) maksaa vuokraa! Sen sijaan kesä-elokuussa paikasta joutuu pulittamaan ylimääräistä! Tämä on hyvä pitää mielessä. Se voi olla kohtuullinen säästö. Kannattaa myös lähteä ajoissa liikkeelle. Kun itse kyselimme viime kesänä heinäkuussa Vanhalinnasta, ei jäljellä ollut montakaan vapaata lauantaita.
Ehdottomasti suosittelen. Navettakartanon vuokraaja saa vuokrata 100 eurolla yläpuolella sijaitsevan vintin (navetan yliset), jossa monet ovat järjestäneet latotanssit!
Lähetä kommentti