Pöllömpi tunika

Non-niin...

On aika tunnustuksen. Ostin Lontoosta muutaman vaate- ja asustekappaleen muitakin kuin käytettyä pyntteitä. Pahoittelen nyt, jos joku menetti uskonsa tämän takia minuun. Olin tosin jo Kierrätyskeijuvalassani tuonut esille sen, että Lontoon-reissu saattaa olla poikkeus vuoden kulkuun; matkustelen nimittäin sen verran harvoin ulkomailla. Seuraava Lontoon-matka näillä asuntolainoilla saattaa olla hyvinkin nelikymppisteni juhlistamisen mainigeissa ;) Minulla on kuitenkin vakaa aikomus jatkaa lakossani taas täällä Suomen kamaralla. Ei tästä mikään shoppailuhimo jäänyt päälle ;)

Oikeastaan kaikille ostamilleni vaatteille löytyy jokin selitys tai merkitys, mutten avaa kaikkea juuri nyt.
Totean vain, että tämä pöllötunika löytyi Spitalfieldsin sunnuntaimarkkina-alueelta. Tunika on ihana venyvä ja pehmoinen, mutta valitettavasti aasialaistuotantoinen mukavuusvaatekappale. Mieheni osti tämän minulle lahjaksi. Se maksoi 12 puntaa, mutta kuulin opiskelijaltani, että hän oli löytänyt samanmoisen ihan Suomestakin jostakin putiikista.

 Heh, sain siitä töissä jo ostotarjouksenkin, mutta se ei ole kaupan ;)

Tämän pidempiä juttuja ei ole tällä kertaa tiedossa. Voisiko seuraava postaus olla sitten vähän laajempi katsaus lontoolaiseen katukuvaan... Mukavaa perjantain jatkoa!

Lush Designs

Torstaista!


Lontoon-matkamme parhaat ostokset teimme tosiaan keskustan ulkopuolella pienissä kivoissa myymälöissä. Erityisesti Greenwichin alueella sijaitsi muutama liike, joista vinkkaan teille mielelläni.

Ensiksi sellainen kysymys, että pidätkö Klaus Haapaniemen designista? Jos pidät, niin tällöin varteenotettava liike vierailtavaksi on pieni idyllinen Lush Designs-putiikki, joka sijaitsee Greenwichissa osoitteessa 8 College Approach.

Lush Designs* on kahden naissuunnittelijan, Maria Rodgersin ja Maria Livingsin luomus. Inspiraationsa suunnittelijapari ammentaa samantapaisista lähteistä kuin Haapamäki; Lush Designs-mallisto on saanut vaikutteita satujen maailmasta ja luonnosta slaavilaisella vivahteella.

  
Liikkeen tuotevalikoimassa oli vaikka mitä ihanuuksia! Aivan ensiksi kiinnitin huomioni aivan ihaniin valaisimiin. Mietin, että jos meillä joskus on tarvetta lastenhuoneelle, niin jonkin tuollaisen eläinaiheisen varjostimen haluaisin... Emme kuitenkaan halunneet ottaa riskiä, että lamppu ryskittäisiin rikki lentokentän tarkastuksissa.

Päädyinkin sitten pohtimaan, millaisia tekstiilejä haluaisin viedä tuliaisina kotiin. Minua kiehtoivat erityisesti kettu- ja villisikajutut! Oikeastaan villisika oli ehdoton suosikkini, mutta mieheni ei ottanutkaan siitä kunnon kuvaa! Sika näkyy kyllä tuossa alapuolella esimerkiksi tyynytekstiilissä. Paremmin sika näkyy tuolla Lush Designsin sivuilla.

Päädyin lopulta ostamaan omaan kotiimme kettukuosisen keittiöpyyhkeen ja peltipurkin. Esittelen ne sitten joskus tuonnempana. Appivanhemmille valitsimme puolestaan villisikakuosisen keittiöpyyhkeen ja tyynyn. Tosin, jos huomaan, etteivät ne ole julkisella paikalla ja ahkerassa käytössä, aion vaatia niitä omaan käyttömme ;)

Toinen suunnittelijoista oli myymässä tuotteitaan vieraillessamme liikkeessä. Hänen mukaansa Lush Designs-tuotteita on mahdollista tilata online-shopin kautta myös Britannia ulkopuolelle, mutta postikulujen minimoimiseksi tietysti kannattaa tehdä esimerkiksi kimppatilaus. Minua ainakin jäi kutkuttamaan kovastikin ajatus tuollaisesta lampunvarjostimesta... Täytynee tiedustella tutuilta, olisiko heillä kiinnostusta tällaiseen yhteistilaukseen jossakin vaiheessa :)

Käykää ehdottomasti tsekkaamassa liike, jos poikkeatte Lontoon reissullanne Greenwichissa :)

Ps. Tykkäättekö tämän tyylisistä postauksista? Entä, vieläkö haluatte nähdä ihan perinteisiä reissukuvia eri puolilta Lontoota?

* Kuvaukseen saatiin lupa Lush Designs-liikkeeltä.

Furstenberg ja George

Tiistaista!

Täällä mennään vielä Lontoo-tunnelmissa :) Tänään ajattelin esitellä muutaman matkalla tehdyn ostoksen.

Mulle iski ihan hirveä Teddy Bear-himo Harrods`illa. En halunnut ihan mitä tahansa muovisen näköistä nallea, vaan valintani oli George, Harrodsin vuoden 2014 virallinen karhu. Nimensä nalluska on saanut George Howardilta, joka toimi joskus sata vuotta sitten tavaratalon omistajan autonkuljettajana ;)

  

Toisen ja samalla reissun kalleimman vaateostokseni tein eräästä Notting Hillissä sijainneesta Second- Hand-vaateliikkeestä. Retro Clothing-niminen liike myy naisten ja miesten high street-, designer- ja vintagevaatteita osoitteessa 56 Notting Hill Gate. Paikka on helppo löytää, sillä se on Notting Hill Gate-metroaseman kulman takana. Oikeastaan liike tarkoittaa kolmea peräkkäin sijaitsevaa erillistä liikettä, joista ensimmäinen on nimenomaan keskittynyt naisten pukeutumiseen.

Liikkeen valikoima oli mielestäni enemmän ehkä tuon high street ja designer-osaston puolella ja hintataso verrattuna muihin jäi hieman epäselväksi, sillä putiikki oli ainut tällainen laatumerkkejä myyvä liike, jossa kävimme (tai jonka kohdille ylipäätään osuimme). Lisäksi miehen kanssa ei voi oikein mennä vaateliikkeisiin. Aina on vähän huono omatunto, että käyttää aikaa liikaa tällaiseen naisten hömpötykseen...Toisaalta mieheni on tuohon mennessä shoppaillut huomattavasti enemmän, joten hän ihan kiltisti odotti sovitteluni.

Retro Clothingissa myynnissä olleista merkeistä on oikein muista sen tarkemmin, mutta muistaakseen perus Pradat, Versacet ja Burberryt löytyivät. Kiinnitin huomioni oikeastaan kahteen merkkiin, Issaan ja Diane von Furstenburgiin (tämä näppäimistörajoittunut ei jaksanut etsiä umlautteja) ja molemmilta merkeiltä tarkastelin lähinnä trikoomekkotarjontaa.

Kaikki Cambridgen herttuatar Catharinen tyylifanit varmasti tietävät  Issa London-merkin, sillä sen merkkinen sininen mekko herttuattarella oli yllään kruununprinssiparin kihlajaispäivänä.

Liikkeen issat olivat aika kivannäköisiä, mutten tiennyt lainkaan, mitä sellaiset maksavat uusina. Lehdistössähän oli muistaakseen ihasteltu Catharinen taitoa löytää edustusvaatteikseen asuja vähän "edullisimmilta merkeiltä", mutta tämänpäiväisen tutkailun perusteella sellainen 600 puntaa on aika paljon. Jos olisin maksanut hyväkuntoisesta Issa-mekosta sen 80-100 puntaa, ostos olisi ollut ehkä ihan kohtuuhintainen.

Päätin pelata kuitenkin varman päälle niin merkin, mekon kuin sen värimaailman suhteen. Päädyin ostamaan silkkisen kietaisuklänningin Diane Furstenbergin vintagemallistosta. Kysyessäni myyjältä, mitä vintagemallisto oikein tarkoittaa, hän selitti, että se on mallisto, jolla Furstenberg ikäänkuin on palannut juurilleen klassisten 70-luvun kietaisumekkomalliensa pariin. Mekko itsessään tuskin on kovin vanha, ehkä maksimissaan 15 vuotta ja mielestäni melko vähän käytetyn oloinen.

Kai se hintakin  on paljastettava, maksoin tästä 80 puntaa eli hilkun vajaat sata euroa. Googletin, että  Furstenbergit maksaisivat  350-400 dollaria eli ei nyt ainakaan täyttä hintaa tullut maksettua ;) Rationalisoin (heh, naisten logiikka), että jos petyn, voin ostaa sitten joskus vaikka Nanson mekon mukisematta ja hampaita kiristelemättä ihan uutena. Olkoon se opetus mokomien ulkomaalaismerkkien perään kuolaamisesta ;)

 
 No, mitäs pidätte? Oliko ylihintainen vai ok? Onneksi sentään George on tosi söpö :)

Eipä muuta kuin mukavaa illanjatkoa Queenin tahdissa. Sitä on tullut kuunneltua tavallista enemmän musikaalin jälkeen!

Ps. Arvonnan voittajilla on lupa ilmoittautua. Muuten ensi sunnuntaina arvon VintagEija´s lahjakortit uudemman kerran.

Voittajat ovat...

Sunnuntai-iltaista!

Arvonnan tuloksen julkistaminen venähti nyt vähän, sillä jumituin töllöttimen eteen seuraamaan olympialaisten päätösjuhlallisuuksia. Se oli oikein hyvä valinta, sillä pidän venäläisestä estetiikasta, ja sillähän tuo spektaakkeli oli hyvinkin höystetty.

Sitten arvonnan tuloksiin. Kiitos ensinnäkin kohtuullisen runsaasta osallistumisesta! Ainahan sitä toivoo yhteistyökumppanin puolesta mahdollisimman suurta osanottajajoukkoa, ja tällä kertaa tulos tällaisessa pikkublogissa oli vallan mainio. Ja jos mietitään, millaisen laatutuotevinkkilistan me kaikki tämän yhteistyön tuloksena saimme, niin olen itse ainakin vallan ylpeä siitä, ja aion palata tutkailemaan kerran jos toisenkin tulevaisuudessa tuota infopläjäystä :)

Arvonta suoritettiin perinteisesti paperilippusia väsäämällä ja vetämällä ne luokka-arvontojen tyyliin piposta ;) Tällä kertaa mieheni karvainnen käsi suosi numeroita 11 ja 33 eli järjestysnumeroiltaan seuraavia kommentoijia:

Liisukka jätti kommenttinsa seuraavasti:

Luotan Nanson trikoovaatteisiin. Ne eivät petä. Kirpparilta metsästän kaikkea kivaa ja käytännöllistä.

... ja  Pauliina osallistui arvontaan seuraavalla kommentilla:

1. Myös minä omistan useat Vagabondit, muun muassa juurikin samat kuin kuvassasi. Ostan vähintäänkin yhdet Vagabondit vuodessa, enkä muista vielä heittäneeni yksiäkään menemään. Vagabondien lesti sopii vaivaisenluiseen lättänään jalkaani, koko talven olen tallannut läpi loskan Vagabondin talvisaappailla.

Nytkin päälläni on Nanson trikoomekko. Näitä toivoisin omistavani enemmänkin. Käytän todella vähän niin sanottuja kotivaatteita, mutta jos en kävisi töissä vaan häärisin kotiäitinä, pukeutuisin varmasti enemmän Nanson trikoomekkoihin, sillä niitä saa melko huoletta pestä ilman, että täytyisi heittää mekon edustavuudelle hyvästit heti muutaman pesukerran jälkeen.

2. En lähde enää metsästämään kirpputoreilta vaatteita (kuten nuorempana tein) vaan kotimaista lasia, astioita ja kirjoja. Kirpputorien vaaterekit tuntuvat olevan niin täynnä lumppua, riepuista H&M-vaatetta ja menneiden vuosikymmenten rumimpia tuulipukuja, että en jaksa enää penkoa, mutta silloin tällöin voi löytää jonkun ketjuliikkeen kerran juhlissa käytetyn vaatteen, mekon tai bleiserin - itselleni ne tulevat arkivaatteiksi.

Voisitteko voittajat ystävällisesti ilmoittaa yhteistietonne viikon sisällä blogini s-postiin turuntilda@gmail.com, niin voin postittaa lahjakortit teille. Muille kaikille vielä iso kiitos ja kumarrus osallistumisesta :)

Mukavaa illanjatkoa kaikille!

Awesome London!

Hello, Hello!

Tuoreet terveiset sykkivästä, moni-ilmeisestä sumujen maan pääkaupungista!

Taidan olla Lady of The Mess-blogin Ladyn kanssa samaa kaliiperia siinä mielessä, että lempimatkakohtaitani ovat eurooppalaiset kaupungit, joiden halki virtaa joki. Kotimainen ykkönen on tietysti Turku, mutta olen matkan varrella ehtinyt rakastumaan Prahaan, Ljubljanaan, Wieniin sekä nyt sitten Lontooseen. Olisivatkohan seuraavat kohteet sitten kenties Budabest tai Pariisi?

Lupaan tehdä ajan kanssa pidemmän kaavan matkapostauksia; nyt järkkärikin pääsi vihdoin käyttöön pitkän tauon jälkeen, mutta seuraavassa lyhyt katsaus kohteen plussista ja miinuksista:

Mihin ihastuin 

+ Toimiva julkinen liikenne

Lontoon metro osoittautui siistiksi ja toimivaksi menopeliksi. Pystyimme matkustamaan yhdellä linjalla (Piccadilly Line) suoraan Heathrow´n lentokentältä Russell Squarilla sijaitsevalle hotellillemme. Hankimme seitsemän päivän Oyster cardin, johon ladattiin matkat lentokentältä keskustaan ja takaisin sekä oikeus liikkua mielinmäärin 1. ja 2. zonella. Koimme tämän helpommaksi vaihtoehdoksi kuin rahan lataamisen kortille. Oyster card käy myös busseissa sekä sillä sai hyvän alennuksen Thamesin vesibussireitillä.

+ Musikaalit

Kiitoksia mielettömästi musikaalivinkeistä! Valinnanvaraa tosiaankin oli. Mieheni hieman hangoitteli ensin koko ideaa vastaan (musikaaleissa ei kuulema ole mitään muuta vikaa kuin että niissä lauletaan...jep.), mutta suostui lopulta katsomaan Queenin musiikkiin pohjautuvan We Will Rock You-musikaalin ja myönsi, että se oli loppujen lopuksi aika huikea kokemus :) Varasimme liput aamupäivällä Leicester Squaren virallisesta kojusta 38 punnan hintaan; alennusta oli melkein 50 %. Toinen vaihtoehto olisi ollut Mamma Mia, mutta ehkäpä tuo Queenin musiikki oli kuitenkin mieheni korville sopivampaa kuultavaa ;) Onneksi en mennyt ehdottamaan mitään perinteisempiä musikaaleja; Leijonakuninkaalle tuli ehdoton ei  - lapsenakin miestä oli kuulema harmittanut Disney-piirrettyjen lurittelukohtaukset...

+ Kiertely eri kaupunginosissa

Matkan parasta antia olivat ehdottomasti vierailut eri kaupunginosissa. Sunnuntaina käväisimme Brick Lanen markkinoilla, keskiviikkona teimme jokiristelyn Greenwichiin ja torstaina kävimme Notting Hillissa. Kaikki paikat olivat omanlaisiaan tunnelmineen, arkkitehtuureineen ja shoppailumahdollisuuksineen. Merkittävimmät ostokset teinkin muuten näistä pienemmistä paikoista!

+Jokiristeily

Haluan korostaa tätä vielä erikseen. Risteily kannattaa tehdä ihan perus reittivesibussilla, ei millään kolmen tunnin turistibussilla. Maisemat ovat ihan mielettömät varsinkin alajuoksulle päin mentäessä. Edestakaisen matkan hinta taisi olla kahdeksan puntaa per henkilö, jos omisti Oyster cardin.

+ Puistot ja ihmisvilinän ihmettely

Voin vain kuvitella, miten hienoja Lontoon puistot ovat kesällä piknikkiaikaan! Jo nyt kevät hieman orasti narsissien ja krookusten muodossa. Häntärottien menoa oli kiva seurailla sekä tweedtakkisia vanhoja herroja, jotka ulkoiluttivat koiriaan. Metrossa taas saattoi tutustua paikallisten talviseen street-tyyliin. Havaintoni oli seuraava: paikallisten tyyli oli paljon näyttämpi kuin meidän suomalaisten: oli monenlaista turkista, ja koristeellisia kelsiturkkeja ja näyttäviä saapikkaita. Oikeastaan moni nainen pukeutui talvisin siten, miten itsekin haluaisin. Toisaalta voi aina lohduttautua sillä, että Suomessa on harvoin mahdollista yhdistää street-lenkkareita tai ballerinoja tyylikäästi villakangastakkiin.

 Vähän niin ja näin

+ / - Ilmaiset museot

 

Aluksi olin aivan innoissani ajatuksesta, että museot ovat ilmaisia. Todellisuus pläsähti vasten kasvoja maanantaiaamuna, kun yritimme luovia reittiämme kohti British Museumin muumioita. Tiellä oli kamerakännyköitä, rääkyviä taaperoita, teinien Selfie-kuvia itsestä ja sarkofageista... Hermot menivät ihan totaalisesti. Ei ajatustakaan siitä, että tuossa tuupinnan keskellä olisi voinut keskittyä infotekstien lukemiseen; olla oikeasti kiinnostunut näkemästään. Verensokerin laskiessa nollatasolle puhkuin jo kiukusta - mikä tekninen pakkomielle ja hinku ihmisille iskee museoissa - eihän kukaan jaksa edes katsoa myöhemmin huonoja tahmaisen lasin takaa otettuja kuvia jostakin ruukunpalasesta? Jooh, aika rankkaa tekstiä hissanopelta, vai mitä ;)

 - / + Sää

Sinänsä sää oli ihan hyvä, varsinkin siihen nähden, että edeltävillä viikoilla Britanniassa oli tehty sademääräennätys. Meidän matkamme aikana aurinko paistoi joissain määrin vähintään joka toinen päivä, eikä rankkasade yllättänyt kuin kerran.

Mutta, mutta... Koin henkilökohtaisen pukeutumiskriisin. En nimittäin millään uskonut ennen matkaa, että + 10 astetta voi tarkoittaa talvipukeutumista. Otin tyhmänä kevättrenssin mukaan. Aluksi jopa naureskelin toppa- ja villakangastakkien paljoudelle sekä talvisaappaille (joukossa oli jopa UGGeja), mutta hymy hyytyi metron ulkopuolella, kun astuin ensimmäisen kerran paikalliseen talvisäähän. Oma kevättrenssini oli aivan liian ohut. 10 astetta on aika vähän tuulisessa ja sateisessa brittisäässä...

Onneksi minulla oli trenssin ohella lyhyt villakangastakki, jota tulikin käytettyä ahkerasti. Lisäksi olin onneksi pakannut mukaan tammikussa ostamani villasilkkisekoitteiset pitkikset, joita muina naisina sitten käytin sukkahuosujen päällä. Saa tuntea myötähäpeää, jos haluaa, mutta minä olin lähinnä vain helpottunut ja niiden ansiosta pystyin sentään nauttimaan matkasta :)

- Tekniikan ihmemaa?

Englantilaiset vessat olivat yksinkertaisesti kammotttavia. Miksi esimerkiksi vesihanat ovat sellaisia kamaluuksia? Kuuma ja kylmä vesi tulee eri hanoista! Vaivalloisia, epähygieenisiä.. uuh... Lavuaarit olivat muutenkin tosi ahtaat ja vessanovet aukesivat sisäänpäin... En halua edes tietää, missä takinhelmoja tuli dippailtua...

Toinen yksityiskohta: Miksei Lontoossa ole liukuovia? Siksikö, että matalapalkka-aloja pitää suojella? Meidänkin hotellissa oli erikseen ovenavaaja.

Vaikuttaa siltä, että englantilaiset tekniset oivallukset on keskitetty Bond-elokuviin...

- Aamupala/kahvi

Nam, nam! Nasua, papuja ja paahtoleipää hillolla. Eka aamupala oli eksoottinen kokemus, mutta sen jälkeen ruisleipää, hedelmiä, juustoa, kasviksia ja jogurttia tuli ikävä. TOSI ikävä. Kahvi oli hyvää, kun sitä tilasi Starbucksista tai jostakin muusta ketjusta.

Tässäpä pikakatsaus Lontoo-reissuumme, luvassa on ajan kanssa lisää!

Ps. Muistakaapa mahdollisuus osallistua VintagEija´s-arvontaan huomisiltaan saakka! Tosi kivoja laatuvaate- ja kirpparivinkkejä on jo tullut :)

Laadukas Kierrätyskeijut-arvonta ystävänpäivän kunniaksi!

Perjantaista ja iloista ystävänpäivää kaikille!

Sydänten päivän sekä puolentoista kuukauden lakkotaipaleen juhlistamiseksi sain VintagEija´s-liikkeen  Eijalta lukijoitteni kesken arvottavaksi kaksi 20 euron arvoista lahjakorttia.

Lahjakortit käyvät sekä myymälän että nettikaupan puolella, joten Turusta vähän kauempanakin asuvat voivat rohkeasti osallistua arvontaan :)

Mietin kovasti, että mitkä voisivat olla sopivat kierrätyskeijuhenkiset arvontakysymykset. Koska sekä tempaukseen osallistuvissa blogeissa että Facebook-sivuillamme on kovasti viime aikoina pohdittu vaatteiden laatua, ajattelin lanseerata seuraavat kysymykset:

1. Jaa blogini lukijoiden ja Kierrätyskeijuyhteisön kanssa kokemuksesi siitä, mitkä vaate- ja asustemerkit ovat osoittautuneet oikeasti laadukkaiksi.

2. Kerro omat vinkkisi, mitä kirpputoreilta kannattaa metsästää.

Arvonta kestää Lontoon matkamme ajan eli julkaisen voittajan todennäköisesti sunnuntaina 23.2. 2014 klo 18:00. Siihen voi siis osallistua kommentoimalla jompaakumpaa tai molempia kysymyksiä blogini kommenttiboksissa. Arvontaa saa myös linkittää sosiaalisessa mediassa eteenpäin. :)

Muutama sananen edellä manittuihin kysymyksiin liittyen. Tuo ensimmäinen kohta on mietityttänyt minua jo pidemmän aikaa ja olenkin pariin otteeseen vuosien varrella jakanut omat laatuvinkkini. Sekä kuluttajana että blogin pitäjänä minua on hämännyt kaupallisten blogien tuote-esittelyt erityisesti vaatteiden osalta. Sinänsä en millään tapaa tuomitse yrityksiä tai bloggaajia, että he tällaista yhteistyötä tekevät, minusta vaatteen todellisesta laadusta ei vaan voi oikein päästä perille ennen kuin sitä on jonkin aikaa käyttänyt. Jos upouuden vaatteen esittelee blogissa, niin kyllähän se nyt varmasti sen yhden kerran kestää. Minua henkilökohtaiseti kiinnostaisi saada tietää, missä kunnossa vaate on mahdollisesti vuoden päästä tai 30 käyttökerran jälkeen. Jos kunto on hyvä, voitaneen puhua todellisesta laatutuotteesta! Tietysti harkitsevan kuluttajuuden huono puoli on se, että kyseinen vaate-erä on myyty todennäköisesti jo loppuun, kiitos tämän vaatteiden pikaruoka-aikakauden. Haastaisinkin vielä kolmannen kerran blogini historiassa teitä lukijoita kertomaan omia todellisia laatuvinkkejänne. Omani tulevat, pienin lisäyksin, tässä:

Tässäpä Tildan suosikit:

1. Changen balkonette-rintaliivit. Liivit ovat sileäkuppisina helppokäyttöiset ja sopivat kaikenlaisten vaatteiden alle. Erityistä plussaa merkki saa tarpeeksi pienistä ympärysmitoista! Monissa laadukkaissa liiveissä koot loppuvat 70 cm, vasta Changen liivien myötä tajusin, että oma kokoni on 65 cm. Aiemmin olin käyttänyt jopa ympärysmittaa 75cm! Mutta eipä ihme, sillä monien perusketjujen liikkeissä kokoja olivat ne perus 75B:et ja 80C:et... Changen valikoimista löytyy ympäryskokoja 60 -100 cm väliltä, joten luulisin jokaisen löytävän omansa. Kuppikoot ovat vähän hassun suuret, mutta eiköhän oma lopulta löydy! Liivien hinnat ovat siinä 20-50 euron välimailla ja ketjulla on ympäri vuoden hyviä tarjouksia kanta-asiakkaille.

 2. Vagabondin kengät. Hyvä lesti leveähkölle suomalaiselle jalalle. Omistan noin kymmenet Vagabondit ja voisin oikeastaan ihan hyvin elää ilman muita kenkämerkkejä. Vagabondit ovat lähes aina nahkaa ja kuitenkin kohtuuhintaisia. Parhaimmat Vagabond-löytöni olen tehnyt alennusmyynneistä. Silloin hintakin on jo ihan mukava :)

3. Nahkalaukut. Jo noin sadalla eurolla pääsee kiinni kivaan kestävään laukkuun. Veikkaanpa, että pärjäisin jatkossa noin viidellä laukulla, jos ne olisivat tyylikkäät ja aikaa kestävät.

4. Nudie Jeans -farkut. Ovat todellakin hintansa väärtit, vaikka 139 euroa oli mielestäni aivan kamala hinta farkuista. Totuus on kuitenkin se, että käytän jompaa kumpaa pariani lähes aina, kun pistän kaksilahkeiset jalkaan! Nämä eivät yksinkertaisesti plösähdä yllä eikä niihin tule polvipusseja! Ja kuitenkin materiaali on miellyttävän pehmeää. FArkut ovat olleet nelisen vuotta käytössäni, joten olen tainnut farkkumerkkini löytää, entä sinä? :)

Edit: Vajaan kahden kuukauden käytön ja runsaiden pesukertojen myötä uskallan nostaa myös Dr. Denimin mustat farkkulegginssit housujen aateliin. En oikeasti käytä muita housuja kuin noita Nudie-farkkuja ja niitä.

5. In Wear- ja Part Two merkkien trikoo-paidat ja neuleet. En omista näitä kovin montaa, mutta kaikki yksilöt ovat olleet huippulaadukkaita. Olen myös tykästynyt eri halppissarjojen Organic Cotton-tuotteisiin. Esimerkiksi ylläni oleva raitatoppi on H&M luomupuuvillainen paita. Mukavan pitkä housun sisään ja tarpeeksi napakka.

Edit: Marco Polo-merkin tuotteet näyttävät kestävän aikaa, silä ovat hyvä käytettyinäkin!

6. Your Face-merkin takit, neuleet ja mekot. Mielestäni näissä vaatteissa on vain erittäin hyvä hinta-laatusuhde! Tsekkaa merkin - 20% tarjoukset kanta-asiakkaille sekä joulu- ja muut alet!

7. Ruotsalaisen Me & I-kotimyyntiketjun puuvillatrikootuotteet ovat uusin ihastukseni. Ostin merkiltä syksyllä mustan trikoomekon helmiäisnapeilla ja se on ollut ylläni lähes joka viikko. Pesukertojakin on tullut jo lähemmäs kymmenen ja vaate pitää kuosinsa. Plussaa myös merkin eettisille ja ekologisille arvoille.

8. Toinen trikoovaate, johon olen ihastunut, on eräässä blogiarvonnassa voittamani Lumoan mekko. Se on suomalaisen pienyrityksen tuotantoa; Euroopassa valmistettu ja materiaali on 100% GOTS sertifikaatin alaista orgaanista puuvillaa. Mekko on pysynyt kuosissa pesun jälkeen.

Sitten kirpputorivinkkejä lyhyesti. Näitä metsästän second handina:

- puuvillatunikoita (ohutta puuvilla, ei trikoota)

- nahkalaukkuja

- nahka- ja villakangashameita (sorry samat kuvat)

- suomalaista tuotantoa olevia villatakkeja (70-80-luvut); ne eivät yksinkertaisesti nyppäänny!

- sillkitunikoita ja -paitoja

- suomalaiset puuvillaiset vintagemekot, jotka voi pestä 60 asteessa. Voisi sanoa, että ne ovat ylimmät aarteeni.

Siinäpä vinkkini mun, nyt olisi teidän vuoronne ;)

Minä kiitän ja kuittaan! Kuulemisiin viikon päästä. Älkääkä säikähtäkö, jos en heti julkaise kommenttejanne. En tiedä, käytänkö nettiä Lontoossa.

Oikein ihanaa talvilomaviikkoa kaikille joko nyt tai tulevaisuudessa :)

50-luvun villanuttu ja iso onnenhuokaisu

Iltaista!

Nyt koittaa NIIN suuri syvään huokaisu ja onnenhuuto, ettei rajoja!

Kokeet on korjattu, tokarit jaettu ja aikuiskoutustukihakemus viimein postitettu. Se, että huomenna on vielä täyslaidallinen tunteja ei merkkaa mitään. Todennäköisesti vuoden raskain suorittamisputki on päättynyt.

Sen verran höhlä ja väsynyt olin, että rynnätessäni töiden jälkeen postittamaan opintovapaahakemustani, en muistanut lainkaan, että poskeani koristi vielä abien aamupäivällä merkkaama orjanumero. Joo, meillä kaikki olivat erään historiallisen teeman mukaisesti poispotkittavan luokan omaisuutta. Postineiti taisi pari kertaa katsoa, että mikäs outo lintu tänne nyt tupsahti ;)

Kävin eilen asioilla Turussa ja poikkesin pitkästä aikaa Eijalla. Huomasin, että liikkeessä oli menoillaan muuttoale -15%. Kauhistuin ensin, että ei kai VintagEija´s vain ole lopettamassa, mutta onneksi uutinen oli positiivinen - Eija muuttaa parin kuukauden päästä lähemmäs keskustaa ihan hyville mestoille. Toivottavasti yhä useampi naama löytäisi tiensä paremmilla sijainneilla sijaitsevaan liikkeeseen. Olkaapa kuulolla, kerron lisäinfoa tuonnempana!

No, olin ihan muilla asioilla Eijan tykönä, mutta pakkohan minun oli hipelöidä  kaikenmaailman ihanuuksia, mitä putiikista jälleen löytyi. Sitten muistin pysyä oikeasti etsimissäni asioissa. Tiedustelin, olisiko liikkeessä myynnissä aitoja lyhyehköjä villanuttuja 50-luvulta. Eräs lakkoni koetinkivi on ollut tuossa alen aikaan se, että olin löytänyt muutaman varteenotettavan valkoisen villanutun Stockmannilta, mutten tietenkään voinut niitä enää tammikuun puolella ostaa.

VintagEija´sta löytyikin sitten jotain paljon parempaa. Aito VUORITETTU helmikirjailtu vintagenuttu, joka päättyy juuri oikeaan kohtaan eli lonkkaluun yläpuolelle. Sitä pidemmät villatakin luovat helposti säkkimäisen vaikutelman kellohelmojen kanssa. Nuttu on todella hyvälaatuista hienojakoista villaa ja angoraa, joukossa hieman nylonia. Se on muuten valmistettu Japanissa - ei ehkä ensimmäinen mieleenjuolahtava tesktiiliteollisuusmaa ;)

Maksoin nutusta hieman alle 50 euroa, ja useimmat Eijalla myynnissä olevat villatakit ovat siiinä 50-60 euron kieppeillä.

Olen muuten tosi tyytyväinen, että olen pysynyt lakossani.

Tähän mennessä olen ostanut vaatteita Ihana Kirppikseltä, Eijalta, Sifongista, UFF:lta ja Citymarkitista sukkahuosuja sekä villansilkkisekoitteiset pitkikset. Joo, ja eilen tukisukat lentomatkalle. Ostojen määrää en ole osannut armon lakkovuonna vielä ihan hirveästi rajoittaa, sillä olen tehnyt jotaikin hankintoja ihan kesääkin silmällä pitäen, mutta mitään övereitä en ole tehnyt ja ostosten laatukin on ollut mielestäni melkoisen hyvä.

Ehkäpä voisin tehdä, jopa listan ostoksistani tänne blogin puolelle. Ainakin aion pitää itselleni kirjaa pyntteistä ja tiu'uista tämän vuoden.

Mukavaa illanjatkoa ja kuulemisiin huomenna - silloin on luvassa KierrästysKeijut-arvontaa!