Postauksen otsikko on aika pateettinen eikä täysin kuvaa postauksen sisältöä, mutta se vain juolahti mieleeni tässä joulua kohti kipitettäessä. No, lukekaapa ensin, löytyisikö yhteyttä ;)
Kiitoksia vielä kaikille kyselyyn osallistuneille! Teitä löytyy ruudun toiselta puolelta edelleen aika paljon, vaikka monia muutoksia ja elämänvaiheita on koettu. Varsinkin pitkään blogatessa ei voi olettaa, että lukijat säilyttäisivät mielenkiintonsa kirjoittajan juttuihin vuodesta toiseen. Me kaikki muutumme. En varmastikaan ole sama ihminen kuin blogin pitämisen aloittaessani yli seitsemän vuotta sitten.Vaikka kiinnostuksen kohteeni ovat edelleen osittain samat (esimerkiksi arjen estetiikka, elämän pienet ilot, menneen ajan aarteet eri muodoissaan, luovuus ja ammatillinen kasvu), on muun muassa alkuaikojen ammatillisten räpiköintieni eksplikointi on väistynyt kaurapuuroroiskeiden myötä.
Varmasti moni nimenomaan opettajuuteen liittyviä pohdintojani seurannut on joutunut toteamaan, ettei saa tästä blogista irti enää sitä, mitä alun perin haki. Joku puolestaan on saattanut hakea inspistä työpukeutumiselleen ja sekin on gone with the wind. Minullahan oli tapana ottaa kuvia päivittäisistä työasuistani ja siten kuvittaa päivittäiset ammattihöpinäni. Tämä oli toimiva konsepti siinä elämäntilanteessa, mutta pelkäänpä, ettei noihin aikoihin ole enää koskaan paluuta. Tuolloinen postailu syntyi muinoin luonnostaan, ja vaikka varmasti sekä ajatuksia että asuja olisi jatkossakin tarjolla niin eipä enää aikaa. Toivottavasti noita teemoja kaipailevat ovat löytäneet uusia hyviä blogeja. Minäkin voisin itse asiassa ottaa vastaan vinkkejä hyvistä opettajuutta käsittelevistä blogeista, jos noita olette löytäneet - mikä ettei myös kivoista opetyyliä esittelevistä tyyliblogeista :)
Sitten jokin ajatus tulevaisuudesta. Perheellisenä ykkösprioriteettini tulee olemaan perhe ja oma jaksaminen, joten on hyvin todennäköistä, että kun palaan työelämään, tämä blogi tulee päätepisteeseensä. Siihen asti bloggailen todennäköisesti samaan tahtiin kuin tähän asti. Välillä tulee pidempiä taukoja ja sujuvina aikoina saanen aikaiseksi sen 2-3 postausta viikossa.
Kyselyni perusteella kiinnostavimpina teemana pidätte ylivoimaisesti arjen kuvauksia (81 %). En oikein tiedä, miten arkeani satun kuvailemaan; ehkä se on jotain kirjoitustyyliini sisäänupotettua, joka tulee jaettua siinä huomaamatta. (Vai onko konkreettisia ehdotuksia, miten lisätä arjen kuvauksia postauksissa?) En oikeastaan edes kerro elämäni varsinaisista "juhlahetkistä". Pidän niitä niin harvinaisena herkkuna ja ehkä toisaalta sellaisina yksityisinä hetkinä, jotka haluaa kokea ilman, että miettii koko ajan, laulaako kamera vai ei. Parempi on siis tehdä arjesta juhlaa, ihan pienimuotoisesti.
Toiseksi eniten teitä lukijoita näyttää kiinnostavan kotiin ja sisustamiseen liittyvä teemat (65%) Tämä onkin kiva juttu, sillä itsekin nautin noista aiheista. Uusia tarkastelukulmia omana kotiin on välillä vähän vaikea keksiä, sillä hitaan tyylin ohella harrastan hidasta sisustamista. Esimerkiksi se sohvan kunnostaminen on edelleen työn alla erinäisten syiden vuoksi. Nyt toiveissa on saada uusi verhoilu viimein jouluksi! Eli jos tulee mieleen jotakin erityistä, mitä haluaisitte lukea noihin sisustus- ja kotiteemoihin liittyen, saa ehdottaa! Eiköhän minä kuitenkin itsekin jotakin keksi :)
Kolmanneksi eniten teitä kiinnostavan Alvarin kuulumiset (52%). No niitä varmasti tulee, kun elämä kulkee eteenpäin ja uusia kehitysvaiheita ja tilanteita tulee sekä pojan että äidin eteen. Paremminkin yritän hieman jarrutella, etten liikaa puhuisi vain taaperoteemoista; tarkoitus ei ole pitää mitään puhdasta lapsi - ja perheteemaista blogia.
Ylipäätään blogistani toivotaan edelleen sillisalaattia (no, aion kuitenkin tarjoilla rosollini ilman kalaa :D). Kaikenlaiset teemat saivat jonkin verran kannatusta, mutta yritän muistaa toiveiden mukaiset mittasuhteet, postausten teemoja valitessa. Kriittinen kuluttajuus (50%), vintage (47%) sekä yhteiskuntaan ja koulumaailmaan liittyvät pohdinnat (47%) saivat kohtuullisen kannatuksen. Yritän hieman toppuutella noita päivän asuja, ettei niitä ole liikaa. Toki useinhan taidan yhdistella useampaa teemaa postauksissani, jolloin niissä toivottavasti useammalle on jotakin kiinnostavaa.
Kiitos vielä kaikille klikanneille ja jos jotain konkreettisisa postausehdotuksia tulee mieleen, niin niitä voi jättää vielä vaikka tämän postauksen kommenttiosioon. Muutenkin sana on siellä vapaa kuten aina.
Mukavaa viikon jatkoa!
Ps. Sain mieheltäni luvan julkaista yhden revontulikuvan. Minäkin kuikuilin aikani kotikallioilla, mutta lähdin sitten lämpimään juomaan kaakaota. No, sillä aikaa taivas oli sitten tietenkin revennyt ;)
6 kommenttia:
Jos saat vinkkejä opeblogeista niin pistähän jakoon jonkun postauksen yhteydessä :) Mulla ei ole nyt yhtään seurannassa - ne muutamat listoilla olleet ovat lopettaneet. Olen keikkunut mukana pitkään ja tämä nykyinen(kin) sisältö sopii mulle tosi hyvin koska itsekin olen äitiyslomalla opetustyöstä. Joku "päivä Alvarin kanssa" -tyyppinen postaus voisi olla kiva! /martta
Mulla ei ole mitään ennakkotoiveita tai -odotuksia. Kaiken luen mielenkiinnolla. Tykkään blogistasi valtavan paljon.
Sydäntä lähinnä on kuitenkin äitiyteen ja perhe-elämään liittyvät asiat/aiheet.
(Odotan 4. lasta ja kotiäitinä olen ollut 7 vuotta. Työpaikkana ennen lasten saamista eri museot ja intohimona historia - etenkin mikrohistoria- ja vintage-vaatteet sekä vanhat korut ja esineet. Eli näistä lähtäkohdista blogiasi seuraan. :)
Hei Tilda,
En odota mitään uusia sisustuksellisia juttuja. Sinun kotisi on kaunis ja kuvat esim. kauniista kattauksista, tunnelmavaloista olohuoneessa, syksyn lehdistä terassilla jne. riittävät ihan hyvin, niin kuin tähänkin asti. Mitään muutoksia en siis odota sisustusaiheisiin liittyen. Olisinko nyt yli kolme vuotta seurannut blogiasi ja totta kai elämäntilanteesi muuttuu perheellistymisen myötä, pitääkin muuttua. Me kasvamme täällä ruudun toisella puolella sinun tahtiisi :-) Kiitos hyvästä blogistasi!
Entinen turkulainen (paljasjalkainen) tässä:
Olen yrittänyt tutkia kotikuviasi, vaikuttavat lapsuuteni kallioilta.
Hei Tilda!
Blogissasi on aina ollut parasta monipuolisuus ja tietty helppous lähestyä (aitous voisi olla myös oikea termi). Aistin että ehkä hieman stressaat blogin sisällöstä, koet sen ehkä taakkanakin. Näin lukijan näkökulmasta toivoisin että heittäisit tuollaiset ajatukset olan yli. Olen palannut lukemaan blogia vuodesta toiseen vaikka nytkin sinun arkesi on hyvin kaukana omastani. Ymmärrän toki myös ajatukset lopettamisesta, jos blogi ei enää tunnu omalta jutulta tai aika ei vain riitä. Aiheiden näkökulmasta kuitenkin tarjoat mielestäni lukijalle aina jotain uutta vaikka se olisi sinulle vanhaa ja tuttua.
Syysterveisin, Suvi
MArtta: Kiitos vinkistä :) Kaitaliinallahan on noita mahtipostauksia; en taida ihan moiseen hengästyttävään tahtiin pystyä, mutta yhden päivän voisin yrittää.
anonyymi: Kiitos kivasta kommentista. Pistetään teemat muistiin korvan taakse :)
anonyymi2: Kiitos kivasta tsemppaavasta kommentista :)
anonyymi4: Et siis taida olla kuitestaan ihan turkulainen? ;) Nämä kuvat eivät nimittäin ole Turusta :)
Suvi: Kiitos tsemppaavasta kommentista. Täytynee aina välillä ottaa muutama päivä eteäisyttä blogiin ja elää, niin jutun aiheita putkahtelee varmimmin. Toki niitä taukoja tulee ihan luonnostaankin lapsiperhearjessa :)
Lähetä kommentti