tag:blogger.com,1999:blog-8189809385288856562.post6825406507197810338..comments2023-08-31T09:58:05.516+03:00Comments on Turun Tilda: Vuosi sittenTurun Tildahttp://www.blogger.com/profile/14779806616909841857noreply@blogger.comBlogger9125tag:blogger.com,1999:blog-8189809385288856562.post-63264012766899571052014-07-06T21:07:28.866+03:002014-07-06T21:07:28.866+03:00Voi että. Rassu sinä, kenenkään kohdalle ei saisi ...Voi että. Rassu sinä, kenenkään kohdalle ei saisi tuollaista sattua.<br /><br />Eräs ystäväni painostettiin samanlaisessa tilanteessa allekirjoittamaan heti aborttisuostumus, hänkin oli mennyt ultraan luottavaisena ilman puolisoa, koska mies oli työmatkalla. Isoja päätöksiä tehdessä tarvitaan aikaa, ystäväni päätti sittenkin synnyttää lapsen. Lapsi eli muutaman tunnin, mutta äidille ne olivat olleet jäähyväisten kannalta tärkeät hetket. En tarkoita tällä, että vertailisin tilannetta omaasi, vaan sitä, että jokaista potilasta pitäisi kohdella hienovaraisesti ja antaa isoihin ratkaisuihin aikaa ja tilaa pohtia, mikä on kullekin perheelle helpoin ratkaisu.Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-8189809385288856562.post-35314065847572038632014-07-02T19:51:13.148+03:002014-07-02T19:51:13.148+03:00Pauliina: Annoin palautetta suullisesti, kun sovin...Pauliina: Annoin palautetta suullisesti, kun sovin ultrausajan. Onneksi sama henkilö ei sattunut kohdalle, mutta esitin asian kyllä lähinnä niin, että mitä toivoisin seuraavassa ultrassa olevan ja että suhteeni oltaisiin mahdollisimman sensitiivisiä ja hienovaraisia, koska pelkään toimenpidettä kauheasti. Toiveeni huomioitiin onneksi hienosti!Turun Tildahttps://www.blogger.com/profile/14779806616909841857noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-8189809385288856562.post-33768238463936329242014-06-29T15:49:47.809+03:002014-06-29T15:49:47.809+03:00Miten annoit palautetta? Suullisesti vai kirjallis...Miten annoit palautetta? Suullisesti vai kirjallisesti? En ole itse pystynyt antamaan omasta huonosta potilaskokemuksestani palautetta, nurinkurisesti syy on se, että pelkään joutuvani samaan paikkaan uudestaan, samojen ihmisten hoidettavaksi. - PauliinaAnonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-8189809385288856562.post-3564528286562274242014-06-27T14:43:54.558+03:002014-06-27T14:43:54.558+03:00Neiti Takkutukka: Kiitos kommentista, näin ajattel...Neiti Takkutukka: Kiitos kommentista, näin ajattelinkin. Ihan varmasti näitä huonoja potilaskokemuksia on ollut muillakin, usein niitä jäädä märehtimään vuosiksi, joten halusin nyt, kun viimein pystyin pukemaan kokemukseni sanoiksi.<br /><br />Olen miettinyt ultraajan kommentointia vuoden verran ja onneksi osasin/ pystyin antamaan palautetta, kun 12. viikon ultra oli seuraavan kerran ajankohtainen. No, tai muuten en olisi uskaltanut mennä koko ultraan...<br /><br />Äni: Kiitti sinulle :)<br /><br />anonyymi: Just joo, ihan kauhea kokemus sinullakin. Edelleen jaksan ihmetellä, miksei lääkäreille järjestetä psykologisia testejä, vaikka tosin kyllä näköjään sairaanhoitajien ja kätilöidne joukossakin töksäyttelijöitä on testeistä huolimatta. Kaiken kaikkiaan mututuntumani kuitenkin on, että kyllä terkkarit ja hoitajat kuitenkin inhimillisemmin osaa hoidettavia kohdata.<br /><br />Kutri: Kiitos kommentista! kyllä pikkumies voi kaiketi ihan hyvin - ainakin neuvolan kuulumisten ja päivittäisten muksauttelujen perusteella :)<br /><br />Kikka: Kiitos sinulle, ystäväiseni!Turun Tildahttps://www.blogger.com/profile/14779806616909841857noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-8189809385288856562.post-26699074537971397642014-06-25T16:56:19.542+03:002014-06-25T16:56:19.542+03:00Halaus ystäväkallis - sekä surulle että sille ilol...Halaus ystäväkallis - sekä surulle että sille ilolle, jonka uusi pienoikainen tuottaa!Kikkahttp://kirsimaria.wordpress.comnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-8189809385288856562.post-63991015611222310722014-06-25T09:33:39.237+03:002014-06-25T09:33:39.237+03:00En voi muuta kuin yhtyä täydestä sydämestäni Neiti...En voi muuta kuin yhtyä täydestä sydämestäni Neiti Takkutukan sanoihin! Toi tilanne on sellainen, ettei siinä ole yksinkertaisesti varaa huonojen päivien töksäyttelyihin. Odottava äiti, ensimmäinen raskaus, eka jännittävä ultra - ja sitten tuollainen kohtelu muutenkin järkyttävässä tilanteessa. Huhhuh. On enemmän kuin valitettavaa, että aika moni saa julkiselta sektorilta huomattavasti huonompaa kohtelua kuin yksityiseltä. <br /><br />Mutta tähän odotukseen iloa ja valoa! Pikkuisesi voi nyt hyvin ja mitä ilmeisimmin myös sinä :-)Kutrihttps://www.blogger.com/profile/07193866088747219380noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-8189809385288856562.post-18769228531961962672014-06-24T21:56:46.299+03:002014-06-24T21:56:46.299+03:00Mieleeni tuli oma ensimmäinen sydänääntenkuuntelu ...Mieleeni tuli oma ensimmäinen sydänääntenkuuntelu 14 vuotta sitten. Lääkäri vaan töksäytti "Ei täällä mitään ole. Se on tuulimuna." No nyt tuo "tuulimuna" on 13-vuotias upea nuorimies. Lääkärin toiminta oli todella jäätävää. Hän ilmoitti vaan, että ultralla voidaan tutkia tarkemmin seuraavana päivänä ja samalla voidaan miettiä jatkotoimenpiteitä. Onneksi empaattinen terrveydenhoitaja suositteli tuskamme nähtyään käyntiä yksityisellä lääkärillä samana päivänä. Ihana lääkäri yksityisellä lääkäriasemalla sai heti sydänäänet kuulumaan ja ultrassa näkyi esikoispoikamme <3. Huono päivä taisi tuollakin ensimmäisellä lääkärillä olla...Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-8189809385288856562.post-1429067562309442032014-06-24T21:41:33.731+03:002014-06-24T21:41:33.731+03:00<3<3Änihttps://www.blogger.com/profile/05892664308420280501noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-8189809385288856562.post-79140708210316999462014-06-24T21:29:31.484+03:002014-06-24T21:29:31.484+03:00Kiva, että kirjoitit. Uskon että tämä voi olla arv...Kiva, että kirjoitit. Uskon että tämä voi olla arvokas juttu monille meistä, varsinkin kenties joskus saman tilanteen kokeneille. <br /><br />Mutta ei hemmetti, että pistää vihaksi. Tuommoinen ei minusta todellakaan voi mennä huonon päivän piikkiin. Uskoisin että suurin osa ultrista on kuitenkin niitä "tavallisia", missä asiat on ihan mallillaan. Jos silloin vähän töksäyttää jotain epähuomiossa hölmösti niin odottava äiti osaa ehkä suhtautua asiaan kevyemmin. Mutta että tuossa tilanteessa joku valitsee kohdata sinut äitinä tuommoisella töksäytyksellä. <br /><br />Vaikka miten olisi huono päivä, lipsautus, kissa kuollut tai mies kiukutellut niin noin rankkana hetkenä ihmisen kohtaaminen tuolla lailla tuntuu ihan kohtuuttomalle, jos kyseessä on kuitenkin ollut ammatti-ihminen. Onneksi osaat näin vuoden jälkeen jo suhtautua asiaan noin kovin kypsästi. <br /><br />Huh huh. Nyt kuitenkin onnea ja iloa odotukseen!Anonymoushttps://www.blogger.com/profile/08264007438905576815noreply@blogger.com